Perkasin eilen erän pikkumuikkuja joiden joukossa oli kuoreita. Osalla kuoreista oli kaiketi loisia. Vaikutelma oli kuin kuore olisi syönyt styrox-rakeita,…

Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.

[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]

Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.

Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" [kuva Terve kala -kirjan sivulla 73]. Nämä haukimadot ovat Suomen luonnonkaloissa erittäin yleisiä. Niiden toukat rakkuloituvat maksakudokseen ja ne erottuvat maksassa valkoisina kystoina. Ergasilus eli kidustäi esiintyy nimensä mukaisesti vain kalan kiduksissa, Argulusta eli kalatäitä taas tavataan vain kalan pinnalla, ja loiskaihia aiheuttava Diplostomum-imumato hakeutuu kalan silmään.

Tavallisimpien maassamme esiintyvien loisten aiheuttamien kalatautien joukkoon kuuluu myös rakkoloisio. Sen saa aikaan Henneguya zschokkei, itiöeläin, jota esiintyy yleisesti rakkuloissa lohikalojen lihassa (enimmäkseen siialla ja muikulla, joskus muillakin lohensukuisilla kaloilla). Itiöt ovat vaihtelevan kokoisia, halkaisijaltaan yhdestä useaan millimetriin saakka, valkoisia tai kellertäviä kalan lihaksistossa olevia pisaranmuotoisia rakkuloita.

[Kuva Henneguya-rakkuloista: http://web.abo.fi/instut/fisk/Fin/Parasiter/henneguya.htm]

Lähteet ja kirjallisuutta:
Kalamiehen tietokirja 2. WSOY, 1989
Terve kala : tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2000
Göran Bylund & Hans-Peter Fagerholm, Kalataudit. Ammattikasvatushallitus, 1985
Mika Sivil, Tehokalastuksen vaikutukset mesotrofisen Lappajärven kuorepopulaatioon (Osmerus eperlanus (L.)). Jyväskylän yliopisto, 2007 (Pro gradu -työ)
Antti Tuomaala ja Tommi Malinen, Tuusulanjärven kalatiheys ja –biomassa vuonna 2005 kaikuluotauksella ja koetroolauksella arvioituna. Helsingin yliopisto, 2006
Zeynep Pekcan, Occurrence of Glugea hertwigi in the smelt (Osmerus eperlanus (L.)) population of Lake Tuusulanjärvi. Helsingin yliopisto, 2002 (Pro gradu -työ)
Kalaterveyttä (http://web.abo.fi/instut/fisk/Fin/index.htm)
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/e…