Onko vähäisillä / huonoilla yöunilla pidempi aikaisia vaikutuksia kehoon ja elimistöön, jos esimerkiksi muutaman päivän tai vaikkapa viikon nukkuu alle…

Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta.  Arviolta kymmenen – viisitoista  prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.

Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.

Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön unettomuus saattaa olla aktivoiva ja auttaa valmistautumaan koitokseen, koska stressihormoni kortisolin suuri pitoisuus vaikuttaa adrenaalitasoa kohottavasti, tällöin suorituskyky on tehokkaimmillaan.

Pitkäaikainen, krooninen unettomuus on vakavampi ongelma. Se voi aiheuttaa muistihäiröitä, keskittymiskyvyttömyyttä ja heikentää yleisesti suoriutumista. Jatkuva unenpuute voi myös altistaa tulehduksille, valtimotaudille, tyypin 2 diabetekselle, sydäninfarkteille ja keskivartalolihavuudelle.
Eli unta tarvitaan riittävästi, jotta elimistö ja aivot latautuvat tapeeksi toimiakseen tehokkaasti päivällä.

Unesta ja unettomuudesta on ilmestynyt viime vuosina useita tietokirjoja joissa tarkempia tietoja:

Pihl, Susan: Unentaidot : löydä uni ilman lääkkeitä
Sundqvist, Christer: Koko kansan unikoulu : selätä univaikeudet
Partinen, Markku: Uniterveyskirja : nuku hyvin, voi hyvin
Tuomilehto, Henri: Nukkumalla menestykseen
Partinen, Markku: Terve uni
Kajaste, Soili: Hyvää yötä : apua univaikeuksiin
Walker, Matthew: Miksi nukumme : unen voima
Lugareci, Elio: Uni : sikeydet ja vaikeudet