Olen nähnyt ruskea C-6 kokoisen kirjekuoren. Sen vasemmassa yläkulmassa oli teksti: Suomen Vapaaehtoisten Armeija Finlands Frivilliga Armé Bulevardi 21,…

Kysytty
14.5.2011

Olen nähnyt ruskea C-6 kokoisen kirjekuoren. Sen vasemmassa yläkulmassa oli teksti:
Suomen Vapaaehtoisten Armeija
Finlands Frivilliga Armé
Bulevardi 21, Helsinki

Ja vasemmalla alhaalla maininta vapaakirjeoikeudesta.
Kirjekuori oli lähettämätön.
Teksti oli painettu kirjaintyypillä, joka oli käytössä itsenäisyyden alkuaikoina tai sen jälkeen.
Internetistä ei pääse mitenkään selvittämään asiaa.

Kysyn tiedättekö mitään ko. järjestöstä.

Vastaus

Vastattu
18.5.2011
Päivitetty
18.5.2011

Vapaaehtoisten armeijan toiminta liittyy Vienan retkiin, joiden taustana on Mannerheimin ns. Miekkakäsky tai Miekkavala-päiväkäsky pvm:lta 23.2.1918. Käskyn perussisältö liittyy Vienan Karjalan heimoveljien vapauden ylläpitämiseen ja puolustamiseen – mikä käytännössä johti ajatukseen Vienan liittämiseksi Suomeen.

Jääkärikapteeni Toivo Kuisman retkikunta, aluksi noin 250 miestä, toimi heinäkuusta lokakuulle 1918. Toimintaa tuki mm. valtionhoitaja Svinhufvud sotaministerin vastustuksesta huolimatta. Näin värväytyneille saatettiin luvata Suomen vakinaisessa sotaväessä palveleville taattuja etuja.

Värväys oli alkanut Helsingin Heimolassa, mutta siirtyi heinäkuussa ryhmän toimistoon osoitteessa Bulevardi 21. Joukon päällystön ja värväyselimen muodostivat Kuisman valitsemat aktivistit ja jääkärit. Armeijalla oli myös oma leimasin, jossa nimi kiersi keskustassa olevaa leijonankuvaa. Joukon keski-ikä oli 16-21 vuotta. Ilmoittautuneita oli ensin useita satoja, joukossa myös joitakin sotilaskarkureita. Osa osoittautui kuitenkin tehtävän hoidon kannalta toimimattomiksi. Jotkut lähtivät omille teilleen ja jättivät asian sikseen.

Taistelut käytiin englantilaisten tukemaa, karjalaisista koottua Karjalan rykmenttiä vastaan. Kuisman joukosta kaatui 83 miestä noin kolmestasadasta. Joukko vedettiin 2.10.1918 rajavartiotehtäviin ja hajotettiin lokakuun lopulla samana vuonna Kuopiossa.

Tarkempia tietoja löytyy mm. seuraavista lähteistä:
Jouko Vahtola: ”Suomi suureksi – Viena vapaaksi”, s. 245-257
Jussi Niinistö: Heimosotien historia 1918-1922, s. 22-53.
Aapo Roselius: Heimoaatteen nuoret uhrit, s. 20-30.

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

"Vapaakirjeoikeus" eli oikeus lähettää postia maksuttomasti valtion postilaitoksen kuljettaman normaalipostin joukossa oli valtion laitoksilla vielä 1970-luvullakin.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.