Olen lukenut joskus henkilön Tuomas Ragvaldinpoika tekemän arkiveisun, jossa hän kertoo hänelle tehdystä 1700-luvulla tehdystä huulihalkioleikkauksesta…

Kysytty
6.6.2012

Olen lukenut joskus henkilön Tuomas Ragvaldinpoika tekemän arkiveisun, jossa hän kertoo hänelle tehdystä 1700-luvulla tehdystä huulihalkioleikkauksesta. Haluaisin löytää tuon arkiveisun ja tarkenpaa tietoa, että miten kyseistä huulihalkiota tuolloin hoidettiin?

Vastaus

Vastattu
7.6.2012
Päivitetty
7.6.2012

Tuomas Ragvaldinpojan vuonna 1763 julkaistu Sen wielä wirhellisen ilo-weisu on alkuperäisjulkaisun lisäksi luettavissa esimerkiksi Pekka Raittilan kirjoittamasta elämäkerrasta Tuomas Ragvaldinpoika : hengellinen arkkivirsirunoilija. Sekä arkkiveisu että seikkaperäinen kuvaus leikkauksesta löytyvät Duodecim-lehden numerossa 24/1975 julkaistusta Aarne Rintalan artikkelista Suomen ensimmäinen huulihalkioleikkaus. Hieman tiiviimpi leikkauskuvaus (ja itse arkkiveisukin vain osittain) sisältyy Rintalan kirjaan Plastiikkakirurgian historia Suomessa.

1850-luvulle saakka huulihalkioleikkauksessa käytetty metodi oli sama, jonka hollantilainen Johan Yperman esitti jo 1300-luvun alkupuolella ja jota ranskalainen Franco oli kehittänyt edelleen 1500-luvulla: halkion reunat verestettiin, minkä jälkeen reunat suljettiin erityisillä huulihalkioneuloilla. Haavan reunat saatiin pidetyksi yhdessä numeron 8 muotoisilla ulkoisilla ompeleilla, jotka sidottiin neulojen ympärille.

Kirjallisuutta:
Pekka Raittila, Tuomas Ragvaldinpoika : hengellinen arkkivirsirunoilija. Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistys, 1949
Aarne Rintala, Suomen ensimmäinen huulihalkioleikkaus. Duodecim 1975: 91, s. 1538-1545
Aarne Rintala, Plastiikkakirurgian historia Suomessa. Duodecim, 1998

9 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.