Olen jo aikaisemmin kysynyt tätä. Tarvitsen tietoja Rakel Liehusta esitelmääni varten. Sain vastauksessa kirjojen nimiä joista on apua , mutta kaikissa niissä…

Kysytty
18.2.2019

Olen jo aikaisemmin kysynyt tätä. Tarvitsen tietoja Rakel Liehusta esitelmääni varten. Sain vastauksessa kirjojen nimiä joista on apua , mutta kaikissa niissä kerrottiin vain esim.s-aika,ja teokset,palkinnot ym. Onko missään tietoa nuoruusajasta, avioliitosta ,puolison nimi, vanhempien nimet.Tiedän että hänellä on tytär. Siis yleensä ketomusta hänen elämästään

Vastaus

Vastattu
18.2.2019

Rakel Liehu (s. 1939) on Nivalasta kotoisin oleva helsinkiläinen kirjailija. Rakel Liehu valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1963. Hän toimi valmistumisensa jälkeen äidinkielen ja historian opettajana Raahen yhteislyseossa vuosina 1963 – 1964.

Liehun esikoisrunokokoelma Ihmisen murhe on yhteinen ilmestyi vuonna 1974. Hänen tuotantoonsa kuuluu runoa, proosaa, esseitä ja näytelmiä. Liehu on toiminut myös kääntäjänä. Hän on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1974.

Rakel Liehu on haastatteluissa puhunut enemmän työstään kuin perhesuhteistaan. Hänet kyllä Helsingin Sanomissa mainitaan papin rouvaksi ja kolme lapsen äidiksi.

Hänen vuonna 2003 julkaistu Helene Schjerfbeckin elämästä kertova romaaninsa Helene nosti hänet Suomen tunnetuimpien ja arvostetuimpien kirjailijoiden joukkoon. Hän oli ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2005. Vuonna 2008 hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon. Rakel Liehun tytär on filosofi ja kirjailija Heidi Liehu.

Myönnetyt palkinnot: Lapin läänin taidepalkinto 1980, Suomen maakuntakirjailijoiden kirjallisuuspalkinto 1980, Kirkon kirjallisuuspalkinto 1986, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinto 1992, Runeberg-palkinto 2004, Kiitos kirjasta -mitali 2004, Valtion taiteilijaeläke 2004, Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali 2006, Kirjallisuuden valtionpalkinto 2008.


vanhemmat sosiaalineuvos Lauri Tuomi ja kansakoulunopettaja Hanna Vähäkangas

harrastukset: moderni kuvataide, meri, maagiset esineet

 

Lähteitä:

Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927940816

23.9.1979 Helsingin Sanomat: Rakel Liehu – kirjailija elämän ja uskon äärellä.

8 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Rovasti Jouko Liehun (8.10.1936 Kuusamo - 24.9.2008 Helsinki) muistokirjoitus julkaistiin ainakin Helsingin Sanomissa (27.10.2008; netissä "vain tilaajille" mutta kirjaston asiakaspäätteellä kaikille) ja Karjalan Heimo -lehdessä nro 9-10/2008. Jälkimmäinen on netissä pdf:nä, otsikkona "Jouko Liehu läksi tuonilmaisih", ja siinä mainitaan mm. avioliiton solmiminen ja perheen lapset.

Kirkkoherrana Torniossa 1974 - 1987 ja Helsingin Oulunkylässä 1987 - 1998. Tornion-aikana julkaistuissa Raakel Liehun haastatteluissa kävi ilmi syy Torniossa asumiseen: puolison työ - eikä kirjoituksista jäänyt mieleen perhetietojen salailua.

Kirjaston asiakaspäätteellä pääsee Sanoma-arkistoon. Kirjailijan taustan ja perhetapahtumien vaikutuksesta tuotantoon esim.:
HS 7.7.2008 "Kuolema ja elämä samalla vadilla"
HS 19.8.2008 "Haasteita runoyleisölle"
HS 3.9.2009 "Surun jälkeen runoilija näkee meren"

www.keskipohjanmaa.fi 31.3.2004 "Hurmio yhdisti Liehun Heleneen"
Paikallislehden artikkeli kirjailijan käynnistä lapsuusseudullaan puhumassa Helene-kirjan synnystä. Hän oli antanut toimittajalle julkaistavaksi esityksen sisällön lisäksi mm. sekä vanhempiensa että lastensa nimet ja ammatit.

Rovasti, sosiaalineuvos Lauri Tuomi mainitaan myös jokavuotisen Yhteisvastuukeräyksen taustatiedoissa. Hän oli mukana ideoimassa ensimmäistä keräystä viime sotien jälkeen ennen kuin hän johti 1950-luvulla Raudaskylän kristillistä opistoa, jossa moni pohjalainen kävi lukion.

Kysymyksestä ei ilmene, mihin teoksiin kirjasto oli neuvonut tutustumaan. Kirjailijan ensimmäisistä lapsuusvuosista v. 1947 saakka (myös valokuva, sisaristakin) ja molempien vanhempien keskipohjalaisista taustoista on isän muistelmissa.
Lauri Tuomi: Aika on tallettaa 1. Kirjaneliö 1978.
Ilmeisesti suunnitteilla oli ollut muistelmien jatkoa, mutta tekijän siirtyminen tuonilmaisiin selittänee sen, että Fennicastakin löytyi vain tuon ykkösosan tiedot.

Sanoma-arkisto (HS 1990 alkaen) on toivottavasti jo tuttu esitelmän valmistelijalle. Esimerkiksi HS 3.11.2004 "Keräys sai alkunsa 1940-luvun katovuosista" ja 19.8.1998 "Äiti ja tytär perustivat uuden kustantamon" sekä kirjoitukset kulloinkin ilmestyneistä teoksista voivat nekin sisältää taustatietoa tekijästä. Jos esitys painottuu Helene-romaaniin, voisi selvittää myös miten Schjerfbeckiä tutkineet taidehistorioitsijat suhtautuvat hänestä kirjoitettuun fiktioon. (Julkaistusta kysymyksestä ei ilmene myöskään, onko esitelmöijä peruskoululainen, abiturientti vai korkeakoulutason kirjallisuuden opiskelija; miten laaja esityksen tulisi olla.)

Lisätieto ei ehkä ehdi tämänkertaiseen esitelmään, mutta asemansa vakiinnuttaneesta runoilijasta kysyttäneen toistekin.

Ristijärven kunnan sivuilla julkaistiin vuonna 2021 aikaisempaa lehtikirjoitustakin yksityiskohtaisempi kertomus elämänvaiheista: varhaislapsuudesta aina 2010-luvulle, uuteen avioliittoon ja lapsenlapsiin asti.
https://www.ristijarvi.fi/juttupalsta/kirjailija-rakel-liehulle-ristija…

Rakel Maria Liehu, o.s. Tuomi
isä: rovasti Lauri Tuomi (1908 - 1977), äiti: opettaja Hanna Tuomi, o.s. Vähäkangas (1910 - 1978).
Puoliso vuoteen 2008 rovasti Jouko Liehu; vuodesta 2014 neurofysiologi, ylilääkäri Veikko Häkkinen.

Syntyi 1939 Pohjanmaalla Nivalassa, vietti varhaislapsuutensa Kainuussa Ristijärvellä 1940 - 1947, asui seuraavaksi Helsingissä ja kävi oppikoulun Nivalan lähellä Raudaskylän körttiopistossa, jossa tutustui koulutoveriinsa Jouko Liehuun.
Asuinkunta vaihtui useasti ensin pappisisän ja sitten pappispuolison virkapaikan muuttuessa. Rovasti Liehun viimeinen virka ja eläkevuosien koti olivat Helsingissä.

Asui myös Pieksämäellä? Panu Rajala mainitsee Meriluoto-elämäkerrassa, että Sisälähetysseuran aikoihin Aila Meriluodon lapsuudenkodin talossa Pieksämäellä asui myös "johtajan tytär Rakel Vähäkangas, myöhemmin Liehu".

Kirjallisuusprofessori näyttää erehtyneen sukupolvesta: Vähäkangas oli runoilijan äidin tyttönimi. Sukuseuran verkkosivuilta ja muista hakukoneen löytämistä julkisista nettilähteistä ilmenee seuraavaakin.

Lauri Johannes ja Hanna (Hilma Johanna) Tuomi saivat kaksi tytärtä peräkkäisinä vuosina 1938 ja 1939. Kesällä 1962 Inkeri (Inkala) ja Rakel (Liehu) viettivät häitä tuotuaan pappisperheeseen kaksi pappisvävyä.

Vuosina 1948 - 1954 Lauri Tuomi oli Suomen Kirkon Sisälähetysseuran sosiaalisihteerinä. Hän palasi järjestön palvelukseen myöhemmin. SSKS oli siirtynyt sotien jälkeen Sortavalasta Pieksämäelle. Ajatus yhteisvastuukeräyksestä syntyi työmatkoilla Itä- ja Pohjois-Suomessa vuonna 1949 ja toteutui seuraavana vuonna.
Tuomet johtivat Raudaskylän opistoa molempien synnyinseudulla Pohjanmaalla vuosina 1954 - 1957, jolloin tyttäret olivat lukioikäisiä.
Tuore rouva Liehu valmistui Helsingin yliopistosta 1963 ja oli sen jälkeen yhden lukuvuoden opettajana Pohjanmaan rannikolla.

Kommentoijan käsillä ei ollut vielä kirjauutuutta
Päivieni loppuun asti. Jouko Liehun muistelmat Heidi-tyttären muokkaamina
https://www.finna.fi/Record/fikka.5522916

Panu Rajalan Pieksämäki-maininnassa on hieman perää. Tuomen perheen koti oli siellä pari kolme vuotta 1950-luvun lopulla, mutta Rakel-tytär kävi lukion loppuun Raudaskylässä (yo 1958) ja aloitti sitten suomen kielen ja kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa, jossa seurustelukumppani luki jo teologiaa. Rakel Tuomi oli asunut pääkaupungissa aikaisemminkin, 8-vuotiaasta 14-vuotiaaksi: hänen isänsä työpiste ja työsuhdeasunto olivat silloin Helsingissä, vaikka työnantajan toimitilat olivat vielä pääosin Pieksämäellä.

Nuoripari sai kaksi ensimmäistä lastaan Raahessa. Jouko-pastorin seuraava työpaikka oli Helsingissä, Sisälähetysseuran palveluksessa vuosina 1964 - 1974. Rakel Liehun ensimmäiset julkaistut tekstit olivat hänen Sisälähetysseuran kustantamolle tekemiään suomennoksia useista kielistä.

Seuraavat Liehu-esitelmien tekijät löytävät muitakin lisätietoja kirjasta Päivieni loppuun asti, joka kertaa perheen jäsenten elämänvaiheita Tornion-aikaan asti Jouko Liehun tekstinä ja viime vuosikymmeniltä Heidi Liehun lisäyksinä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.