Olen etsimässä uutta dekkarisarjaa luettavaksi ja toivon että voisitte suositella kirjoja ja kirjailijoita. Olen jo lukenut ja tykännyt Agatha Christiestä,…

Kysytty
9.2.2016

Olen etsimässä uutta dekkarisarjaa luettavaksi ja toivon että voisitte suositella kirjoja ja kirjailijoita. Olen jo lukenut ja tykännyt Agatha Christiestä, Maria Langista, Leena Lehtolaisesta, Sara Paretskystä, Barbara Nadelista, Ellis Petersistä, Donna Leonista, Markku Ropposesta, Jason Goodwinista, Steven Saylorista ja Alexander MacCall Smithistä. En pitänyt Anna Janssonista, Matti Röngästä, Reijo Mäestä, Kathy Reichistä, Tarquin Hallista, Patricia Cornwallista ja Ann Cleevesistä. Olisi hyvä jos sarja olisi usean kirjan mittainen ja siinä seurattaisiin päähenkilön kehitystä. Hirveän veriset ja väkivaltaiset kertomukset eivät kiinnosta. Olisi myös hyvä jos kirjan teksti ei olisi hirveän pienikokoista, näkökyky on jo rajoittunut. Kiitos jo etukäteen ehdotuksista!

Vastaus

Vastattu
11.2.2016
Päivitetty
22.1.2018

Dekkareihin perehtyneen työtoverin ja alempana mainittujen hakuteoksien avulla löytyi seuraavia ehdotuksia.
Sujata Masseyn Rei Shimura -salapoliisisarjan päähenkilö on nuori ja toimelias amerikkalais-japanilainen englannin opettaja, jonka harrastuksena on Japanin historia ja taide. Sarjassa on kymmenen osaa, ja teksti on normaalikokoista, melko suurella rivivälillä painettua.
Arthur Conan Doylen mestarisalapoliisi Sherlock Holmesista kertovissa klassikkosalapoliisikertomuksista on olemassa eri painoksia, joiden tekstin koko ja riviväli vaihtelevat.
Tuula Matintupaa on kehuttu henkilökuvauksesta ja huumorista. Hänen Aleksanteri Piippo –sarjassaan on kahdeksan kirjaa. Rikosylikonstaapeli Piippo on itsepäinen, neuroottisen herkkä ja taitava järkeilijä. Kirjojen teksti on normaalikokoista ja harvalla rivivälillä painettua. Camilla Läckbergin Patrik Hedström / Erica Falck –sarjan tapahtumapaikkana on kirjailijan syntymäkunta Fjällbacka Ruotsin länsirannikolla. Tarinat ovat raakoja, mutta kirjailija ei pidä kirjoissaan tärkeimpänä verisiä yksityiskohtia, vaan rikoksen psykologiaa: motiivia. Dekkarisarja on painettu suurehkolla kirjasimella ja harvalla rivivälillä. Andrea Camillierin dekkarisankari komisario Salvatore ”Salvo” Montalbano tomii pienessä sisilialaisessa satamakaupungissa. Hän arvostaa hyvää ruokaa, juomaa ja kauniita naisia. Sarjassa on yhdeksän osaa. Ainakin vuonna 2015 ilmestyneessä Paperikuussa on kohtalaisen iso ja harva teksti. Kirjailija pitää Manuel Vázquez Montalbánin mustaa huumoria ja kovuutta sisältävistä Pepe Carvalho -dekkareista.
Minna Lindgrenin kolmiosaisen, lämminhenkisen Ehtoolehto –sarjan päähenkilöitä ovat vanhukset, jotka ratkovat verettömiä rikoksia. Teksti on normaalikokoista.
Giulio Leonin historiallisten Dante –mysteereissä rikoksia ratkoo itse runoilija Dante Alighieri. Kolmiosaisesta sarjasta on suomennettu kaksi osaa. Teksti on normaalikokoista ja harvalla rivivälillä painettua.
Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion historiallinen dekkarisarja sijoittuu Helsinkiin, ja siinä kertojina ovat opettajaneiti Matilda Ehrström ja iloluontoinen lainopin ylioppilas Johannes Calonius. Dekkareiden teksti on hieman normaalia suurempaa ja harvaan painettua.
Norjalaisella Anne Holtilla on kaksikin dekkarisarjaa, joista uudemman sankari Inger Johanne Vik on edeltävän Hanne Wilhelmsen -sarjan sivuhenkilö. Inger Johanne Vik on kriminologi, psykologinen profiloija ja perheenäiti. Hänen miehensä on rikostutkija. Anne Holt maalaa kirjoissaan eloisia henkilökuvia niin päähenkilöistä kuin rikoksentekijöistä ja uhreista. Inger Johanne Vik –sarjassa tapahtumat sijoittuvat tyypillisesti Osloon. Rikosaiheet ovat synkkiä ja nykyajan todellisista ongelmista lähteviä. Niissä toistuvat viharikokset, sarjamurhat, katoamiset, perhesalaisuudet, julkisuuden henkilöihin kohdistuva väkivalta ja lapseen kohdistuva väkivalta. Teksti on isokokoista, mutta kirjoissa on väkivaltaisia kuvauksia.
Klassikkodekkareista mainittakoon vielä Georges Simenonin sarja Komisario Maigretin tutkimuksia, jossa osia riittää. Ari Haasio toteaa teoksessaan Ulkomaisia dekkariklassikoita, että Maigret -kirjoissa esiintyy väkivaltaa hyvin vähän, jos lainkaan. Uusintapainoksissa, joita on otettu 1990-luvulla on harva riviväli. Yhteispainoksissa on hiukan suurempi teksti, kuin yksittäisien kertomuksien, joka sekään ei ole pienintä mahdollista.

Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Haasio, Ari. 2001, ISBN 9516925073
Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita. 1 / Haasio, Ari. 2000, ISBN 9516924530
Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita. 2 / Haasio, Ari. 2001, ISBN 9516925014
Dekkarisankarit : kuka kukin on, 2006, ISBN 951692634
Ulkomaisia dekkariklassikoita. 1 / Haasio, Ari. 2003, ISBN 9516925405
Ulkomaisia dekkariklassikoita. 2 / Haasio, Ari. 2004, ISBN 9516925677
DekkariNetti http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
Wikipedia https://fi.wikipedia.org/

4 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.