Nuoruudeaikaisessa kodissa oli huumorikirja, olisiko ollu pelkkä Radio Jerevan. Elettiin 1960- ja -7:0 lukujen Kekkosen aikaa ja itänaapurin suuntaan…

Kyseinen vitsikirja on todennäköisesti P. Koukelonniemen toimittama kaskukokoelma Täällä Radio Jerevan (Otava 1974). Yksi kappale kyseistä teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston varastosta, teoksen saatavuuden voi tarkistaa oheisesta verkkokirjaston linkistä: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.120221

Kuten Koukelonniemi mainitsee alkusanoissaan, kaskut peilaavat kertojansa pelkoja ja toimivat aggression varaventtiileinä. Koukelonniemen sanoin "On ollut hallituksia, jotka ovat pyrkineet vastustamaan niitä [kaskuja] ja keräilemään niiden kertojia, mutta aina suotta. Taitavat poliittiset johtajat tietävät, ettei kaskuja voi ampua, pidättää eikä piestä. Johtaja, joka hyökkää naurua vastaan, joutuu itse sen alaiseksi."

Radio Jerevan -kaskut eivät ole niinkään armenialainen erikoisuus, vaan ne ovat olleet suosittuja Neuvostoliitossa ja monissa itäblokin maissa halki 1900-luvun jälkipuoliskon. Vitsit noudattavat tyypillisesti kaavaa, jossa kuvitteellisen Radio Jerevanin toimitus vastaa kuulijoiden kysymyksiin muodossa "Täällä Radio Jerevan. Meiltä kysytään: ... Me vastaamme: ..."

Radio Jerevan -kaskuja on saatu suomeksi jo ennen Koukelonniemen kokoelmaa: Pekka Lounelan ja Harri Kaasalaisen toimittama Ole totinen toveri (1965) esitteli sosialististen maiden huumoria, mm. Radio Jerevanin kirjelaatikon, jonka makupaloja Lounela oli sisällyttänyt jo teokseensa Idän kääntöpiiri (1962). Nämäkin teokset löytyvät Vaski-kirjastoista.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-7147807

https://sananvapauteen.fi/artikkeli/398

https://en.wikipedia.org/wiki/Radio_Yerevan_jokes

https://web.archive.org/web/20140908045019/http://www.bratislavaguide.c…

https://www.rri.ro/en_gb/radio_yerevan-2576222