Miten voisin tehdä aloitteen, että kirjastoista poistetaan Ulla-Maija Aaltosen seksuaalikasvatusta tarjoavat kirjat. Rohkenen väittää, että kirjat ovat…

Kysytty
2.1.2012

Hei,

Miten voisin tehdä aloitteen, että kirjastoista poistetaan Ulla-Maija Aaltosen seksuaalikasvatusta tarjoavat kirjat. Rohkenen väittää, että kirjat ovat ristiriidassa (Nuorten) seksuaalioikeuksien julistuksen kanssa. Vaikuttaa siltä, että kirjat ovat haitallisia erityisesti poikien seksuaalisen itsetunnon kehitykselle.

Kirjat perustuvat 80-luvulla vaikuttaneen yhden feministi-naisen näkemyksiin. Hänellä oli palava valistamisen halu, mutta ei ollut koulutusta alaan, eikä hän itse koskaan perustanut perhettä tai saanut lapsia.

Kirjojen saatavuutta on perusteltu sillä, että nuoret saavat nykyisin vain pienen osan seksuaalitiedosta kirjoista, koska internet on tärkein tiedonlähde. Perustelu ei ole pätevä, sillä kirjat vahingoittavat tasan 100 % niistä pojista, jotka sellaisen lukevat. Kirjoissa korostuu kielteinen ja epäkunnioittava suhtautuminen seksuaalisuuteen, ja erityisesti poikien seksuaalisuuteen.

Voisitteko tutkia mahdollisuutta poistaa aineisto esim. osana Väestöliiton PoikaS-projektia. Toinen mahdollisuus on, että ne kirjat jätetään saataville, mutta ne linkitetään hakutermeihin siten, ettei niitä löydä seksuaalikasvatuksen aineistoa etsimällä. Siten ne jäisivät esim. tutkijoiden käyttöön, mutta eivät vahingoittaisi nuoria lukijoitaan, jotka ovat herkässä iässä.

Vastaus

Vastattu
5.1.2012
Päivitetty
5.1.2012

En ole Aaltosen kirjoihin tutustunut, joten en voi kommentoida niiden sisällöllistä puolta. Yleisesti ottaen tietokirjakokoelma pitämään ajantasaisena ja poistamaan vanhentuneita teoksia. Tietosisällöltään vanhentuneita teoksia varastoidaan kuitenkin HelMet-kirjavarastoon, josta niitä voi lainata esimerkiksi historiallisen kiinnostavuuden vuoksi. Kirjavarastosta löytyy esimerkiksi sellaisia vanhoja seksuaalikasvatusoppaita kuin Max Oker-Blomin ”Lasten vanhemmille ja kasvattajille; Muutama sana pojille, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta” (Yrjö Weilin, 1905) ja Christian Claussenin ”Elämänvoimia : nuoren miehen sukuelämä ruumiilliselta, sielulliselta ja siveelliseltä kannalta” (Raittiuden ystävät, 1915). Kirjat tuskin vastaavat sisällöltään nykyisiä käsityksiä, mutta ne saattavat olla historialliselta kannalta kiinnostavia. Toisaalta se, ettei kirjoittajalla ole lapsia, ei sinänsä kerro mitään kirjoittajan pätevyydestä kirjoittaa nuorille.

Tiedon vanheneminen on yksi asia, mutta aivan toinen kysymys on se, jos on kirjan sisällöstä on kirjoittajan mielestä vain eri mieltä tai pitää kirjoittajan näkemyksiä ikävinä. Kirjasto pyrkii saamaan kokoelmiinsa monipuolisesti erilaisia näkemyksiä – esimerkiksi feminististä näkökulmaa – edustavia kirjoja, myös sellaisia, jotka saattavat olla ristiriidassa vallitsevien ajattelutapojen kanssa. Niinpä kokoelmiin on otettu vaikkapa eräisiin vallitsevan lääketieteen näkemyksiin kriittisesti suhtautuvan Antti Heikkilän kirjoja ja skientologien julkaisemaa kirjallisuutta. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on jopa Adolf Hitlerin teosta ”Taisteluni”, joka epäilemättä on näkemyksiltään kovasti suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevien arvojen vastainen sisällöltään.

Aaltosen seksuaalikasvatusoppaat ovat Helsingin kaupunginkirjastossa pääasiassa HelMet-kirjavarastossa, josta tuskin monikaan nuori niitä ryhtyy tilaamaan. En oikein usko, että niitä aiotaan sieltä edellä esitetyillä perusteilla poistaa, mutta voit halutessasi antaa asiasta virallista palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/. Yleensäkin kirjastossa suhtaudutaan nykyään aika kriittisesti sensuuriin.

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?