Otsikko

Miten onnistuttiin selvittämään sumerilaisten nuolenpääkirjoitus. Ensinäkemältä nuo savessa olevat painaumat näyttävät melko kryptisiltä?

Espanjalainen diplomaatti García de Silva Figueroa löysi 1618 muinaisen Persian pääkaupungin Persepoliksen rauniot. Kaupungista löytyi lukuisia tauluja, joissa oli nuolenpääkirjoitusta. Aluksi näitä merkkejä ei osattu pitää lainkaan kirjoituksena ja kesti pitkään ennen kuin nuolenpääkirjoitusta opittiin tulkitsemaan.

1700-luvulla vaikuttanut tutkimusmatkailija Carsten Niebuhr teki ensimmäisenä kopiot nuolenpääkirjoitusta sisältävistä tauluista. Hän myös selvitti, että tekstien kirjoitussuunta oli vasemmalta oikealle. 1800-luvun alussa Georg Grotefend onnistui tulkitsemaan teksteistä muutaman persialaisen kuninkaan nimen (Kserkses, Dareios).

Merkittävä löytö oli Behistunin kaupungista löytynyt piirtokirjoitus, jossa on sama teksti kirjoitettu kolmella eri nuolenpääkirjoituksella, nimittäin muinaispersiaksi, elamiksi ja akkadiksi. 1800-luvun puolivälissä Edward Hincks ja Henry Rawlinson onnistuivat muinaispersian pohjalta suurelta osin ratkaisemaan akkadialaisen nuolenpääkirjoituksen salat. Behistunin piirtokirjoitus vertautuu merkitykseltään Rosettan kiveen, jonka avulla Jean-François Champollion onnistui tulkitsemaan egyptiläisiä hieroglyfejä. Rosettan kivessä on sama teksti kirjoitettuna hieroglyfeillä, demoottisella egyptillä ja kreikaksi.

Sumerinkielisen nuolenpääkirjoituksen ratkaisemiseen kului vähän pidempi aika. Tämä kirjoitus ratkaistiin vertaamalla kaksikielisiä savitauluja, joissa oli sama teksti sekä akkadialaisella että sumerilaisella nuolenpääkirjoituksella.

https://cdli.ox.ac.uk/wiki/doku.php?id=the_decipherment_of_cuneiform