Mitä kirjaston työntekijät tekevät tietokoneella ollessaan? Joissain kirjastoissa tyypit seisovat ruudun ääressä koko päivän!

Lyhyt vastaus kuuluu: töitä!

Tämä on varmastikin selvää, eli pitempi vastaus lienee tarpeen. Koetan siis avata hieman kirjastotöiden sisältöä. Ensinnäkin sanottakoon, että tietokone on nykyaikaisen kirjastotyön tärkein työkalu. Toisekseen sanottakoon, että jokaisen kirjastoammattilaisen työnkuva on omanlaisensa, eivätkä kaikki tee kaikkea kaikenaikaa. Kirjastossa työskentelevillä on myös erilaisia tehtävänimekkeitä: kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, informaatikko, johtaja - nimekkeet saattavat antaa osviittaa henkilön työtehtävistä.

Kirjastötyöntekijän päivittäisistä työtehtävistä on kysytty aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjastotyontekijan-paivittaisiin-ty…

Kun tietokone on tärkein työkalumme, teemme sen parissa myös ison osan töistämme.

Tiedonhaku on tärkeimpiä kirjastossa tehtäviä töitä: haemme esim. asiakkaillemme heidän kaipaamaansa tietoa tai aineistoa joko oman kirjastomme tietokannasta tai laajemmin esimerkiksi finna.fi-palvelusta. Tietokannasta etsiminen on usein paljon tehokkaampaa, kuin hyllyjen selailu. Tiedonhakupyyntöjä meille voi tulla esimerkiksi kasvotusten, puhelimitse tai sähköpostilla. Jos tiedonhakupyyntö tulee sähköpostilla, jos sitten asiakkaan hakema aineisto tai tieto löytyy netistä ja asiakkaalle vastataan taas sähköpostilla, niin voin hyvinkin käydä niin, että koko palvelutapahtuma käy tietokoneella näpytellen.

Kirjastojärjestelmät ovat nykyisin (liki) kokonaan internetin syövereissä. Kirjastojärjestelmässä lainataan, palautetaan ja uusitaan asiakkaiden lainat, ylläpidetään asiakkaiden tietoja, koostetaan ja tarkastellaan raportteja, haetaan asiakkaiden tekemiä varauksia, tehdään aineistojen poistoja ja muita kokoelmanhoidollisia töitä, luetteloidaan aineistoa... Ilman toimivaa ja alati päivittyvää kirjastojärjelmää kirjasto ei toimisi. Kokoelman hoitoon kuuluu tietenkin myös uusien teosten hankinta - se tapahtuu, missäpä muualla, kuin netissä.

Hankintoja tehdään myös esim. toimistotarvikkeista, ja tietokoneen avullahan sekin hoituu. Samoin tietokoneella hoituu esim. asiakkaiden laskuttaminen palauttamattomasta aineistosta, laskujen hyväksyminen/maksaminen ym. Etenkin johtajien työtä on erilaisten raporttien ja tunnuslukujen koostaminen yhteen, budjettien laatiminen ym. hallinnolliset tehtävät. Yleisissä kirjastoissa johtajat voivat myös valmistella asioita esim. kirjastopalveluista vastaavan lautakunnan tmv. käsiteltäviksi. Tämä kaikki "paperityö" tehdään nykyisin tietokoneella.

Sähköpostin jo mainitsinkin: kirjaston työntekijä pääsee yleensä käsiksi niin henkilökohtaiseen työsähköpostiin kuin kirjaston yhteiseen sähköpostiin. Sähköpostitse voidaan esimerkiksi tehdä jo mainitsemiani tiedonhakuja, vastata asiakkaiden muihin kyselyihin, sopia vierailuaikoja (esim. tiedonhaun opastukset tai kirjavinkkaukset)... Monella kirjastolla on nykyisin verkkokirjastonsa yhteydessä myös asiakaspalveluchat, johon kirjaston työntekijät niinikään omalla päivystysvuorollaan vastaavat.

Vinkkauksista puheenollen: kirjavinkkauksia tai muuta kirjaesittelyä tekevä koostaa esityksensä yleensä tietokoneella. Ensin etsitään tietoa sopivista teoksista kirjastojärjestelmästä, laaditaan teoslista, tehdään esiteltäviin kirjoihin varaukset, luodaan ehkä jonkinnäköinen diaesitys... Kaikki tietokoneella. Niinikään esim. satutuntien ja lukupiirien valmistelu hoituu näppärästi tietokoneella. Kirjastotyöntekijän on hyvä pysyä ajan hermolla etenkin niin paikallisista kuin kirjallisuusmaailmankin asioista - meidän on siis ihan perusteltua välillä lukea nettilehtiäkin - tosin sille on harvemmin aikaa.

Kirjastoissa tehdään ja suunnitellaan kaikenlaisia tapahtumia - ja viimeistään niiden markkinointi hoidetaan tietokoneen avulla: sovitaan ajankohdista, laaditaan mainokset, jaetaan tietoa eri kanaviin... Markkinoinnista ja tiedottamisesta puheenollen: myös sosiaalisen median käyttö kuuluu kirjastotyöhön, eli me myös sometamme työajallamme (puhelintakin räpläävä kirjastolainen saattaa hyvinkin olla työn touhussa)!

Harvemmin tätä tapahtuu tiskillä, mutta nykyisin  moni koulutus on verkossa. Eli me myös osallistumme työhömme liittyviin koulutuksiin tietokoneen ääressä - tai toimimme itse kouluttajina. Tämä korona-aika on myös luonut uuden kirjavinkkausmuodon: etävinkkaukset, jotka tapahtuvat tietokonevälitteisesti.

Joskus joku saattaa olla myös tietokoneen ääressä vastaamassa Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulleeseen kysymykseen! (Ja niihin sitä yleensä saa tehdä hurjasti nettisalapoliisin työtä.)

Kaikki työ ei tietenkään hoidu tietokoneella. Asiakaspalvelu on tärkein tehtävämme (niin verkossa, puhelimessa kuin kasvotustenkin), eli ei kannata miettiä, uskaltaako päivystystiskillä konettaan näpyttelevää kirjastotyöntekijää "häiritä" - kyllä uskaltaa! Toisaalta: kirjastolainen ei välttämättä tarkoita olla epäkohtelias, jos hän ei heti nosta katsettaan asiakkaan saapuessa tiskille; hänellä vain saattaa olla tärkeä työ, esim. toisen asiakkaan lainojen uusiminen tai kaukopalvelutilauksen tekeminen, pahasti kesken (ja ajatuksen katkeamisesta ja työtehtävän mahdollisesta unohtumisesta saattaisi koitua harmia). Asiakaspalveluvuorossa olevat tekevät usein tiskillä istumisen ja päivystämisen rinnalla muita töitään, koska muuten aika ei vain riittäisi kaikkien töiden tekemiseen. Asiakkaiden kohtaaminen on kuitenkin työmme ydin: sen sokeri ja suola.

Kirjat eivät itse kävele hyllyihin tai juokse varaushyllyyn: hyllyttäminen, hyllyjen siistiminen, asiakkaiden varausten poimiminen, kirjanäyttelyiden kokoaminen, aineiston tarkistus, korjaus ja putsaus, kirjojen muovittaminen ja tarroittaminen ym. työt tapahtuvat edelleen ihan käsivoimin.

Paljon työtehtäviä jäi varmasti myös vielä mainitsematta, mutta toivottavasti tämä selvensi hieman työnkuvaamme tietokoneiden ääressä.