Otsikko

Mistä riippuu, tuleeko ihmiselle krapula humalan jälkeen vai ei? Onko poikkeuksetta niin, että jos krapulaa ei tule, kokemusta alkoholista täytyy olla melko…

Krapula on kansankielinen nimitys niille oireille, joita ihmisen elimistössä esiintyy etyylialkoholin käytön seurauksena siinä vaiheessa, kun alkoholia ei elimistöön enää tule, vaan järjestelmä pyrkii palautumaan normaalitilaan. Nykytietämyksen mukaan krapula aiheutuu monista eri syistä kuten nestevajauksesta ja maksan sekä hermoston ylirasituksesta.

Periaatteessa yksilökohtaisesti riittävän suuren alkoholimäärän nauttiminen aiheuttaa aina krapulaoireita. Erot ovat kuitenkin suuria eri yksilöiden välillä. Suurikokoinen, alkoholin sietokykyä pitkään parantanut juoja tuskin saa erityisiä vieroitusoireita muutamasta lasillisesta, kun taas pienikokoinen, tottumaton ja muutenkin reaktioiltaan vahva elimistö voi sairastaa vähäisenkin alkoholiannoksen jälkeen. Yksilökohtainen aineenvaihdunta on tässä ratkaiseva tekijä. Sen sijaan sillä kansanperinteen käsityksellä, että joistakin alkoholijuomista tulee miedompi tai pahempi krapula ei ole tieteellistä perustaa. Enemmän krapulaan vaikuttavat alkoholin nauttimiseen liittyvät muut tavat kuten tupakointi, syöminen ja alkoholittoman nesteen juominen. Myös humalassa saunomisella voi olla vaikutusta asiaan. Viime kädessä tärkein yksittäinen tekijä on nautitun alkoholin määrä suhteutettuna juojan elimistön massaan ja tottuneisuuteen. Suhteellisesti ottaen vähäinen määrä alkoholia ei aiheuta krapulaoireita, vaan elimistö selviää vähemmällä.

Fyysisten oireiden lisäksi puhutaan usein "moraalisesta krapulasta" eli morkkiksesta. Se voi merkittävästi lisätä fyysisten oireitten kokemuksen epämiellyttävyyttä. Myös kokenut juoja voi kärsiä morkkiksen aiheuttamasta ylimääräisestä krapulasta, se on erityisen yksilöllinen kokemus.

Heikki Poroila