Otsikko

Mistä nimi Mari ja Liisa on peräisin ja mitä se tarkoitta ? Haluaisin tietää kaiken mahdollisen myös sukunimestä- Leinonen. Kiitos!

MARI-nimelle voidaan esittää kaksi alkuperää.
a)Tavallisimmin se mielletään raamatullisen Maria-nimen erääksi muunnelmaksi. Samaa alkuperää on myös Vanhan testamentin heprealainen Mirjam (2.Moos. 2:15, 4.Moos. 12). Alkukielisessä Uudessa testamentissa kreikkalainen nimimuoto on Μαριά / Maria tai Μαριάμ / Mariam. Nimen alkuperäinen merkitys on epäselvä, se on ehkä tarkoittanut ’vastahakoisuus’, ’katkeruus’. Mahdollinen on myös muinaisegyptiläinen alkuperä: sanajuuri mry ’rakastettu’, mr ’rakkaus’. On esitetty kolmaskin merkitys: 'olla kaunis', 'olla loistava'. Jeesuksen äidin nimenä Maria lienee suosituimpia naisennimiä, jolle myös on pyhimyskalentereissa omistettu useita päiviä. Meillä Suomessa Mari on sijoitettu heinäkuun 2. päivään, jonka perinteinen raamatunteksti on Luuk. 1: 39-56. Puolalainen nimimuoto on Maria (aikaisemmin Maryja), jolla silläkin on useita muunnelmia. Puolalaisen Wikipedian mukaan nimi on Puolassa toiseksi tavallisin naisennimi Annan jälkeen ja myös miehet voivat käyttää toisena nimenä.
b)Mari voidaan ymmärtää myös Dagmarin lyhenteeksi. Nimi on lähtöisin slaavilaisesta nimestä Dragomir. Tämänniminen tšekkiläinen prinsessa naitiin 1200-luvulla Tanskan hoviin. Skandinaviassa nimi sai muodon Dagmar. Meillä tunnetuin Dagmar on tanskalaissyntyinen Venäjän keisarinna (Aleksanteri III:n puoliso), joka kuoli v. 1928. Hänen vaikutuksestaan nimi oli myös suomalaisessa kalenterissa v. 1870-1928 (on ruotsinkielisessä edelleen 26.11.). Dagmarille on esitetty myös muinaisskandinaavinen selitys: dagr ’päivä’ + mær ’neito’ eli ’päivänneito’.

LIISA-nimi on suomalainen muoto Elisabetista, joka oli Uudessa testamentissa Johannes Kastajan äiti (Ελισάβετ, Luuk. 1). Nimellä on myös heprealainen alkuperä, merkitys: 'Jumala(ni) on vala', 'Jumala on valani' tai 'Jumala on täyteys'. Nimen puolalainen muoto on Elżbieta, josta siitäkin on runsaasti erilaisia muunnelmia. Meikäläisen kalenterin nimipäivä on 19.11. 1200-luvulla eläneen pyhimyksen Elisabet Thüringeniläisen mukaan.

LEINONEN-sukunimi kuuluu yhteyteen sellaisten nimien kuin Leina, Leinakka, Leinikka, Leiniö ja Leino kanssa. Näistä nimistä on runsaasti esimerkkejä jo keskiajalta lähtien. 1500-luvulla Leinonen on ollut Savossa erittäin tavallinen ja on siirtynyt vilkkaan savolaisen uudisasutusliikkeen myötä Keski-Suomeen, Kainuuseen, Pohjanmaalle, Peräpohjolaan ja Pohjois-Karjalaan. Näitä nimiä on myös runsaasti otettu ruotsalaisten nimien tilalle 1800-luvulta alkaen kansallisromattisessa ilmapiirissä. Silloin nimen on katsottu sisältävän suomen kielen sanan leina, leini, leino 'suru', 'surullinen', 'onneton'. Osa Leino(nen)-nimistä voi kyllä olla myös alasaksalaista lainaa, siis peräisin ajalta (1500-luku ja sitä ennen), jolloin saksalaisilla kauppiailla oli huomattava asema kaupungeissamme.

Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. laitos. - Helsinki, 2005.

Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. - Helsinki, 1992.

Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. - Vantaa, 1989-1991.

Kansainvälistä tietoa nimistä
http://www.behindthename.com/

Tietoa puolalaisista nimistä mm.
http://bazy.hoga.pl/imiona.asp

Tietoa nimien yleisyydestä Suomessa
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp

Puolalainen Wikipedia
http://pl.wikipedia.org/wiki/Strona_g%C5%82%C3%B3wna