Mistä lähtien Suomessa on ollut enemmän nais- kuin mieslääkäreitä ja mikä tähän ilmiöön on ollut syynä?

2006 oli ensimmäinen tilastovuosi, jona enemmistö työikäisistä lääkäreistämme oli naisia (51%). Vielä 2000-luvun alussa lääkäreiden sukupuolijakauma oli tasainen, mutta sittemmin naisten osuus työikäisistä lääkäreistä on kivunnut 60 prosenttiin. Ilmiön selitys löytyy tilastoista: lääkärikunta oli ennen miesvaltainen, ja mieslääkäreitä on 2000-luvulla jäänyt eläkkeelle lähes yhtä paljon kuin uusia mieslääkäreitä on valmistunut, kun taas valmistuneiden uusien naislääkäreiden määrä on ollut selvästi eläköityneiden naislääkärien määrää suurempi. Lääkäriliiton ennusteen mukaan mieslääkärien määrä lähtee kuitenkin nousuun 2020-luvulla. Jo jonkin aikaa lääketieteen opinnot aloittaneissa on ollut yhtä paljon miehiä kuin naisia, ja nämä lääkäri-ikäluokat valmistuvat 2020-luvulla, jolloin myös eläköityvien miesikäluokkien koko pienenee. Kun eläkkeelle siirtyvien mieslääkärien määrä vähenee ja nuoria mieslääkäreitä valmistuu oletettavasti tätä enemmän, mieslääkärien määrä kääntyy kasvuun.

Vaikka erikoislääkärikunnassakin vallitsee nykyään naisenemmistö, on yhä useita lääketieteen aloja, joilla valtaosa lääkäreistä on miehiä. Näitä ovat esimerkiksi kardiologia, ortopedia ja traumatologia, liikuntalääketiede, urologia ja neurokirurgia.

Lähteet:

Lääkärit Suomessa

Heli Väyrynen, Tällainen on kollegasi. Lääkärilehti 49/2016