Milloin Suomessa naiset ovat alkaneet käyttää housuja?

Kysytty
12.8.2019

Milloinka Suomessa naiset ovat alkaneet käyttää housuja? Onko maaseudulla tai joissain osissa Suomea alettu hyväksyä housujen käyttö myöhemmin kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla?

Vastaus

Vastattu
17.8.2019

Asia ei ole mitenkään helppo tai yksinkertainen. Paras aihetta käsittelevä teos lienee Arja Turusen tutkimus "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" : naisten päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889-1945 (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2011). Vaikka teoksen pääpaino on lehtien analysoinnissa, siinä on paljon housujen käyttämiseen liittyvää taustatietoa.

Turunen viittaa teoksessaan siihen, että varhaiskristillisessä kirjallisuudessa ja legendoissa housuja käyttäneisiin naisiin suhtauduttiin positiivisesti, ja naisen jopa nähtiin voivan nousta korkeammalle henkiselle tasolle vain ikään kuin muuttumalla mieheksi ja häivyttämällä naisellisuuden. Keskiajalla tällaiset pyhimyslegendat olivat vahvoina, joten saattaa hyvin olla, ettei naisen pukeutumista housuihin pidetty yhtä paheksuttavana kuin myöhemmin. Turunen viittaa tätä selostaessaan laajemmin Eurooppaan, joten suoraan Suomesta hän ei puhu.

Uudella ajalla asenteet ilmeisesti tiukentuivat, ja silloin vedottiin Raamatun kohtiin, joissa kiellettiin pukeutumaan vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. Turunen mainitsee, että 1700-luvun lopulla Oulussa pidätettiin housuissa illalla kulkenut piika. Tämä vetosi työvaatteen käytännöllisyyteen, mutta oikeus antoi langettavan tuomion ja karkotusmääräyksen hänelle. Voi hyvin olla, että naiset ovat käyttäneet housuja juuri tuohon tapaan käytännöllisenä työasuna, esimerkiksi maalla työskennellessään riihessä, vaikka toisaalta kansansuskomuksissa tällaisen ristiinpukeutumisen nähtiin olevan jopa maailmanlopun enne.

Suomen sisällissodan aikana punaisten joukoissa taisteli housuja käyttäneitä naisia. Turunen selostaa, kuinka heitä pidettiin aluksi jopa punaisten puolella arveluttavina ja epäsiveellisinä. Valkoisten puolella siihen suhtauduttiin kielteisesti, ja housuja käyttäviä naiskaartilaisia demonisoitiin. Housujen käyttäminen mainittiin Turusen mukaan usein vangiksi joutuneiden punaisten naisten kuulusteluissa, ja se lisäsi todennäköisyyttä joutua vangituksi, epäilemättä, koska housuja käyttävät naiset oli helppo tunnistaa taistelijoiksi.

 

Turusen mukaan 1920-luvulla housut alkoivat yleistyä naisten työasuna tehtaassa. Tosin jopa työväenliikkeen lehtiin lukeutunut Toveritar oli sitä mieltä, että housut sopivat vain tietyissä töissä työskenteleville naisille. Hame saattoi olla housuihin verrattuna työturvallisuusriski joidenkin koneiden käyttämisessä. Rakennustelineillä kiipeiltäessäkin hame saattoi olla ongelmallinen vaatekappale paljastavuudessaan.

Turunen mainitsee toisena housujen varhaisena hyväksyttävänä käyttösyynä urheilun. Hänen mukaansa urheiluhousuja alkoi näkyä naistenlehtien kuvissa 1910- ja 1920-lukujen vaihteesta lähtien. Tosin housut saattoivat kuvissa yhdistyä lyhyeen hameeseen. Housut nousivat esiin erityisesti hiihdossa, jonka harrastamista lehdet pyrkivät edistämään. Myös pyöräilyn suosion kasvu vaikutti housujen käyttämiseen, sillä pyöräilyn kannalta housut tai housuhame oli kätevä asuste.

Sota-aikana housut alkoivat siirtyä naisten jokapäiväiseksi vaateeksi, joskin Turunen toteaa, että lehdissä toisaalta korostettiin tilanteen poikkeuksellisuutta ja suositeltiin pukeutumaan hameeseen silloin, kun mies palasi kotiin rintamalta. Turusen tutkimus ei ulotu enää sotavuosia uudempaan aikaan, joten siinä ei käsitellä tarkemmin naisten käyttämien housujen hyväksyttävyyden lisääntymistä enää sen jälkeen. Voisi olettaa, että maaseudulla konservatiivisemmat asenteet ovat säilyneet pidempään kuin kaupungissa, vaikka tosiaan toisaalta maaseudulla naiset ovat käyttäneet housuja myös työasuna.

Turusen teoksessa käydään läpi lehtien näkemyksiä naisten pukeutumisesta, joten siinä nostetaan enemmän eroja erilaisten aatteellisten suuntausten kuin paikkakuntien välillä. Tässä ei ole mahdollista referoida asiaa sen tarkemmin. Jos aihe kiinnostaa laajemmin, suosittelen lämpimästi Arja Turusen tutkimusta.

Osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-5367352 löytyy Ylen uutinen, jossa Turusen teoksesta nostetaan esiin joitakin pääkohtia. Osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/21/kuinka-nainen-sai-housut löytyy puolestaan Sonja Fogelholmin artikkeli Kuinka nainen sai housut, jossa käsitellään Martti Lyyran samannimistä sarjaa.

7 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Yle-linkissä on yleisökommentti:
Milloin ohjelman naiset ovat syntyneet? Housut ovat kuuluneet aina 1950-luvulla syntyneiden pukeutumiseen? Taaperoikäisenä oli toppahousut ja kouluikäisenä käytettiin kenenkään kyseenalaistamatta housuja. Kukaan ei ole tullut huomauttamaan housuista ikinä ja 50-luvun alussa synnyin. Olen aina käyttänyt housuja enemmän kuin hameita tai mekkoa. Ohjelma kertoo marginaaliin jäävien naisten tarinaa.

Toisen 1950-luvun alkupuolella syntyneen kokemuksia 1960-luvulta oppikoulusta ja opistotasoisesta ammattikoulutuksesta, pohjoissuomalaisesta kaupungista:
Oppikoulu: Hameesta pitävänkin tytön oli pakko olla ulkoiluun kelpaavissa housuissa koko päivä, jos ohjelmassa oli urheilutunti. Vaatteiden vaihtoon ei ollut tiloja eikä aikaa.
Kauppaoppilaitos: Opetukseen kuului työelämään valmistava pukeutumisohje. Pojilla kravatti ei ollut pakollinen, mutta suositeltava. Tytöillä pitkät housut kuuluivat vapaa-ajan pukeutumiseen. Koulussa piti käyttää hametta kuten useimmiten myös tulevassa työpaikassa, eikä hame saanut olla mini-mini, joka oli silloin muodissa.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.