Milloin Jukka Leppilammen laulut alkoivat tulla tutuiksi rippikoululaisille - laajemmin kuin hänen omassa seurakunnassaan?

Kysytty
9.7.2018

Milloin Jukka Leppilammen laulut alkoivat tulla tutuiksi rippikoululaisille - laajemmin kuin hänen omassa seurakunnassaan?

Vastaus

Vastattu
11.7.2018
Päivitetty
11.7.2018

Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).

1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja konsertteja.

1980-luvun alussa Jukka Leppilampi teki yhteistyötä Outi Terhon kanssa. He konsertoivat myös Suomen rajojen ulkopuolella. Jukka Leppilampi oli mukana säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana ja esittäjänä Outi Terhon levyllä "Ojennan käteni", joka ilmestyi vuonna 1982.

Seuraavana vuonna ilmestyi Jukka Leppilammen levy "Minä, ihminen", jonka kappaleet hän on tehnyt kaikki itse, vain joillakin kappaleilla on muitakin sanoittajia. Levyllä soittavat mm. Sakari ja Mikko Löytty. Muusikot soittavat pitkiä sooloja, mikä oli epätyypillistä gospellevyillä. Palaute oli kirjavaa. Levy poikkesi hänen aiemmista akustisista levyistään. Leppilammesta ja hänen uudenlaisesta musiikkityylistään kirjoitettiin lehdissä.

Vuonna 1986 ilmestyi Outi Terhon ja Jukka Leppilammen yhteinen levy "Minun käteni soi", jolla on mm. Leppilammen säveltämä "Vuorilaulu". Jukka Leppilampi toimii tälläkin levyllä monessa eri roolissa: säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana ja esittäjänä.

”Nuoren seurakunnan veisukirja” (eli Punainen laulukirja tai Punainen veisukirja) oli 1980-luvun alkuun mennessä vakiintunut kirkon nuorisotyössä, esimerkiksi rippikouluissa, käytetyksi laulukirjaksi. Kolmen ensimmäisen laitoksen sisältö- tai tekijätietoja en pysty tarkistamaan. Ensimmäinen laitos on ilmestynyt jo vuonna 1970, toinen 1975 ja kolmas 1981. Neljännessä laitoksessa (1985) on yksi Jukka Leppilammen laulu: ”Minä ihminen”. Viidennessä laitoksessa (1990) on kolme hänen lauluaan: ”Minä, ihminen”, ”Vuorilaulu” ja ”Orkidea”. Kuudennessa laitoksessa (1994) on taas vain yksi Jukka Leppilammen laulu (”Vuorilaulu”), samoin 7. (2000) ja 8. laitoksessa (2005). 9. laitoksessa (2010) on ”Vuorilaulun” lisäksi laulu ”Jumalan valtakunta tulee”. 10. laitoksessa (2015) on taas vain ”Vuorilaulu”.

Näillä perusteilla päättelen, että Jukka Leppilammen kappaleet ovat voineet tulla tutuiksi rippikoululaisille ja muillekin 1980-luvulta lähtien.

 

Lähteet:

Könönen, Janne: Kahden maan kansalaiset : Suomi-gospelin historiaa / Janne Könönen ja Tero Huvi (Suomen lähetysseura, 2005)

Nuoren seurakunnan veisukirja (4., 5., 6., 7., 8., 9. ja 10. laitos)

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Lisäksi Jukan sanoittama Clayde Frayssen laulu Ylistän Herraa on ainakin v. 1990 NSV-kirjassa ja Petri Laaksosen sekakuorosovituksena Messulauluja-kirjassa vuodelta 1997.

Kysymys saattaa liittyä lehtijuttuihin, joissa tokaistiin että kyllä kaikki rippikoulun käyneet tuntevat Jaakko Löytyn, Jukka Leppilammen yms. laulut. Toimittajille lienee yllätys, että rippikoulua käytiin jo ennen kuin viisikymmenluvulla syntyneet trubaduurit alkoivat päästä tuotoksineen laulukirjoihin tai -monisteisiin.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.