Millaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia Vaasassa oli 1920-luvulla tarjolla lukion suorittaneille ruotsin- tai suomenkielisille?
Vastaus
Hain vastausta kysymykseesi erilaisista Vaasan historiakirjoista sekä 1920-luvun osoite- ja puhelinluetteloista. 1920-luvun osoitekirjoissa mainitaan kansakoulujen ja oppikoulujen lisäksi kaupungissa olleen seuraavat oppilaitokset: Vaasan kauppakoulu (suom. ja ruots.), Vaasan teollisuuskoulu, Kauppa-apulaiskoulu, Vaasan käytännöllinen naisopisto, Vaasan kotitalouskoulu, Ruots. pikkukouluopettajarseminaari ja suomalaisia ja ruotsalaisia valmistavia kouluja 3 kpl. Moni näistä oppilaitoksista oli varmasti tarkoitettu kansakoulun suorittaneille.
Kauppakoulun pääsyvaatimuksena oli ylemmän kansakoulun oppimäärä tai "vastaavat tiedot". Opettajarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen. Vaasan teollisuuskoulussa opetettiin yleisten aineiden (kuten fysiikka, kirjanpito ja matematiikka) ohella rakennuspiirustusta, liikennetekniikka sekä koneen- ja sillanrakennusta. Koulun sisäänpääsyvaatimuksista ei ole mainintoja tutkimissani historiankirjoissa
Kommentit
"Jatkokoulutusmahdollisuuksia lukion suorittaneille 1920-luvulla?"
- "Opettajatarseminaarin luulisi vaatineen lukion suorittamisen."
Kirjastossa ei onneksi tarvitse jäädä luulon varaan, kun hyllyssä on ainakin opetusneuvos Veli Nurmen teos Opettajankoulutuksen kehitys.
Kysyttynä aikana (1923) annetun lain mukaan opettajaseminaari perustui kansakoulun tai keskikoulun oppimäärään. Opettajaksi koulutettavan ei siis ollut tarvinnut käydä päivääkään oppikoulua, lukiosta puhumattakaan.
Keskikoulupohjalta, lukiota käymättä ja ylioppilastutkintoa suorittamatta, pääsi seminaariin vielä 40 vuotta myöhemmin, 1960-luvulla.
Vielä 1950-luvun alussa piti paikkansa se, että kansakoulunopettajaksi koulutettavan ei ollut tarvinnut käydä päivääkään oppikoulua, lukiosta puhumattakaan.
Keskikoulun käymisen yleistyttyä (= kahdeksanvuotisen oppikoulun viisi alinta luokkaa, siten kouluvuodet 5. - 9.) alettiin myös opettajaksi opiskelevilta edellyttää enemmän pohjakoulutusta.
Esimerkiksi Kemijärven seminaarin aloittaessa toimintansa vuonna 1950 siellä oli yksi kansakoulupohjainen luokka mutta jo kaksi keskikoulupohjaista. Savonlinnan seminaarin käynnistyessä vuonna 1952 edellytettiin kaikilta pyrkijöiltä keskikoulun käymistä. Seminaari muutettiin ylioppilaspohjaiseksi 1968 ja siirrettiin Joensuun opettajakoulutusyksikköön 1973.
Peruskoulu-uudistuksen lähestyessä ruvettiin kansakoulunopettajaseminaareja lakkauttamaan 1960 - 70-lukujen vaihteessa, ja opettajakoulutuksesta tuli yliopistojen tehtävä.
Kansakoulunopettajaseminaarien historia, luku Sotien jälkeinen aika
Teollisuuskoulut (myöh. "teknilliset koulut") kouluttivat 2 - 3 vuodessa työnjohtajia ja mestareita teollisuuden ja rakennustoiminnan palvelukseen. Pyrkiviltä edellytettiin kansakoulun tai ammattikoulun oppimäärää. Vaasassa ei vielä 1920-luvulla ollut teknillistä opistoa, johon olisi tarvittu oppikoulupohjaa edes keskikoulun verran.
Valmistava koulu oli yksityiskoulu, jonka tarkoituksena on valmistaa oppilaita oppikouluun. Kolme- tai nelivuotisia valmistavia kouluja oli joissakin kaupungeissa kansakoulun vaihtoehtoina tarjolla niille alakouluikäisille, joiden tavoitteena oli oppikoulun käyminen.
Facta-tietosanakirja, hakusana Tekniikan opetus
Helsingin Sanomat 17.5.1995 s. A2
Nykysuomen sanakirja, hakusanat Teollisuuskoulu ja Valmistaa
https://journal.fi/koulujamenneisyys/article/view/98862?acceptCookies=1
Valmistava koulu tai opetus on saanut uuden merkityksen: perusopetukseen valmistava opetus maahanmuuttajataustaisille lapsille järjestettävä esi- tai perusopetusta edeltävä opetus
Kommentoi vastausta