Millainen kuntamuoto oli kauppala tarkkaan ottaen? Mikä kauppalan ja kaupungin ero? Wikipediassa kerrotaan, että kauppala oli kuntamuotona tehokkaampi kuin…

Kysytty
2.1.2022

Millainen kuntamuoto oli kauppala tarkkaan ottaen? Mikä kauppalan ja kaupungin ero? Wikipediassa kerrotaan, että kauppala oli kuntamuotona tehokkaampi kuin maalaiskunta, mutta väestölleen halvempi kuin kaupunki. Minkä takia? Samasta Wikipedian artikkelista saa käsityksen, että ainakaan maistraatti ja raastuvanoikeus eivät kuuluneet kauppalan velvollisuuksiin. (Eivät kai ulosottovirasto, poliisilaitos, vankila ja palokuntakaan.) Missä asioissa valtionapu mahdollisesti oli kauppalalle edullisempi? Kunnallislaki 642/1948 koskee kaupunkeja, kauppaloita ja kuntia, mutta siitä ei löydy edes sisällysluetteloa digitaalisena. Mahtaisiko Kunnallislaki selitettynä / [julk.] Rieti Itkonen. Itkonen, Rieti. Jyväskylä , 1948 antaa tyhjentävän selityksen kauppalaa koskeviin kysymyksiini, joihin kaipaisin mieluiten verkkolähteitä/lähdettä?

Vastaus

Vastattu
5.1.2022

Hei,

Halvempi kuntamuoto kauppala oli nimenomaan noiden kaupunkien rasitteiden takia (kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon). Tehokkuus taas liittynee siihen, että vuoden 1948 kunnallislaki mahdollisti kunnanjohtajan viran perustamisen myös maalaiskuntiin, missä kunnallishallinnon tehtävien lisääntyminen aiheutti painetta ammattimaisemmalle asioidenhoidolle. Tämän mainitsee Martti Sinisalmikin 

”maalaiskuntain tehtävien laajentuminen ja moninaistuminen on tehnyt tarpeelliseksi saada etenkin suurempiin kuntiin pysyväinen ammattitaitoinen viranhaltija, jolla on riittävän itsenäinen asema” (s. 110 Martti Sinisalmi: Suomen kaupunkien keskushallinto 1927-1998).

Tässä mielessä maalaiskuntien hallinnon tehokkuus oli varmaankin liikaa riippuvainen ei-päätoimisina kunnan asioita hoitavien henkilöiden aktiivisuudesta. Uudistuksessa pohditutti kuitenkin kuntademokratian kapeneminen.

1960-1976 kauppaloista muodostettiin ns. uusia kaupunkeja.

”Uusien kaupunkien asema erosi vanhojen kaupunkien asemasta muun muassa niin, että niissä ei ollut raastuvanoikeutta, kaupunginviskaalia, maistraattia (maistraatti tarkoitti eri asiaa kuin nykyään) eikä kaupunginvoutia. Maistraatin sijasta niissä oli järjestysoikeus, tosin osasta niistä tehtävistä, jotka vanhoissa kaupungeissa hoiti maistraatti, hoiti uusissa kaupungeissa lääninhallitus. Näitä olivat muun muassa ulosottoon liittyvät asiat.”

(Linkki: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uudet_kaupungit_Suomessa)

Rieti Itkosen Kunnallislaki selitettynä (1948) -teosta meillä ei ole, joten sitä emme voi tarkistaa. Samoin saman henkilön aiempaa: Kunnallislait selitettyinä (1930)

 

Näistä voi löytyä lisätietoa:

Sinisalmi, Martti. Suomen Kaupunkien Keskushallinto 1927-1998: Tutkimus Kaupunkien Keskushallinnon Järjestämisestä Sekä Valtasuhteiden Muutoksesta Demokratian Ja Päätöksenteon Näkökulmasta. Suomen kuntaliitto, 1999.

Matti Muukkosen artikkeli Kunnallis- ja kuntalakien soveltamisalojen kehityksestä

https://www.edilex.fi/artikkelit/24567.pdf

Soikkanen, Hannu. Kunnallinen Itsehallinto Kansanvallan Perusta: Maalaiskuntien Itsehallinnon Historia. Maalaiskuntien liitto, 1966.

Kuntavaliokunnan mietintö:

https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelulta-kysyttya/Documents/kunnallisvaliokunnan-mietinto-1-1917.pdf

 

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.