Millä perusteella kieli luokitellaan alkuperäiskieleksi?

Jos otetaan lähtökohdaksi Tieteen termipankista löytyvä alkuperäis(kansa)kielen määritelmä, voitaisiin sanoa, että tullakseen luokitelluksi alkuperäiskieleksi, kielen on oltava jonkin alueen ensimmäisiksi asukkaiksi oletetun etnisen ryhmän tai heimon jälkeläisten eli alkuperäiskansan puhumaa ja sen on toimittava tämän yhteisön etnistä identiteettiä luovana keskeisenä tekijänä.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:alkuperäiskansakieli

Marjut Johanssonin ja Riitta Pyykön toimittama kirja Monikielinen Eurooppa : kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Gaudeamus, 2005) määrittelee alkuperäiskielen ytimekkäästi "alkuperäiskansaksi luokitellun kansan kieleksi". Alkuperäiskansalla tässä tarkoitetaan "kansaa, joka polveutuu suoraan tietyllä alueella ennen valloitusta tai siirtomaavallan tuloa asuneesta yhteisöstä ja joka jatkaa tämän yhteisön kulttuuriperintöä pyrkien säilyttämään esi-isiltä perityn kulttuurin ja kielen, perityt maat ja yhteisönsä identiteetin sekä kehittämään niitä ja siirtämään ne seuraaville sukupolville. Luokitteluperusteet ovat siis samat kuin Tieteen termipankin määritelmässä.

Monikielinen Eurooppa valottaa alkuperäiskieliin ja niiden asemaan liittyviä kysymyksiä esimerkkien kautta kahdessa erillisessä artikkelissa, joista varsinkin Keith Battarbeen kirjoitukseen Monikielisyys ja kielipolitiikka Britteinsaarilla: Britannia ja Irlanti kannattaa tutustua, jos aihe kiinnostaa. "Alkuperäiskielet edustavat maan muinaishistoriaa: niillä on romanttinen lataus. Ne heijastavat myös vuosisataista taistelua maan ja resurssien omistamisesta. Keskusvalta on ollut taipuvainen väheksymään niitä tai unohtamaan ne ja harjoittamaan kansallisen yhtenäisyyden kielipolitiikkaa." (s. 131)