Miksi Joensuussa olevaa Niskasaarta nimitetään Ilosaareksi? Liittyykö se jollain tapaa samaan asiaan kuin siellä oleva Kaluvirta. Pikkuisen hävytönkin tulkinta…

Kysytty
16.10.2011

Miksi Joensuussa olevaa Niskasaarta nimitetään Ilosaareksi?
Liittyykö se jollain tapaa samaan asiaan kuin siellä oleva Kaluvirta.

Pikkuisen hävytönkin tulkinta Kaluvirran nimestä on, mutta kerrotaan se nyt sivistyneesti: kuulopuheiden mukaan Ilosaaressa on harrastettu toimintaa, jota lääkäri Sinuhen aikaisessa Egyptissä kutsuttiin iloitsemiseksi.

Iloitsemisen jälkeen on kuulemma puhdistauduttu virrassa.

http://www.karjalanheili.fi/?port=Etusivu&id=6521353

Vastaus

Vastattu
18.10.2011
Päivitetty
11.5.2018

Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948.

Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee.
Näin mainitsee mm. Karjalan tutkimuslaitoksen verkkoartikkeli Torialus- ja virranpäällysparkki / Ismo Björn http://karjalantutkimuslaitos.blogspot.com/2011_06_01_archive.html
Kyseinen verkkoartikkeli kertoo myös, että Ilosaari, aiemmalta nimeltään Koskisaari, oli ollut kaupunkilaisten olohuone kaupungin perustamisesta 1848 alkaen ja sinne rakennettiin jo vuonna 1855 huvimaja ja keilarata, Ilosaaren saunayhtiön kylpylaitos höyrykaappeineen ja suihkuineen 1878 ja seuraava uimalaitos hyppytorneineen ja lastenaltaineen 1907, tanssilava vuonna 1895 ja raittiusravintola “Huvila” seuraavana vuonna.

Ilosaaren vaiheista kerrotaan myös seuraavissa julkaisuissa:

Saximiehen Eilen-palsta Sanomalehti Karjalainen 23.4.1962

Karjalatar 1875, no 28, 1877 no 6 ja 1878 no 35

Lilius, Henrik: Joensuun kaupunki 1848-1890 : erään suomalaisen puukaupungin vaiheita, Joensuun kaupungin museot, 1972, s. 94-93.

Könönen, Tahvo: Joensuun kaupunki vuosina 1848-1898, [Joensuun kaupunki], 1904, sivulla 341, 364-367.

Vetoa, potkua, volttia : Joensuun uimaseura 100 vuotta 1907-2007, [Joensuun uimaseura], 2007, s. 15 alkaen.

6 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.