Miksei kirjastoissa ole enemmän englanninkielisiä kirjoja?

Muun kuin suomenkielisen kirjallisuuden hankintaa yleisiin kirjastoihin säätelee lähinnä aineistonvalintaa tekevien kirjastonhoitajien arvio siitä, kuinka paljon eri kielillä julkaistua kirjallisuutta tarvitaan ja kyetään määrärahojen puitteissa hankkimaan. Jos hankitaan yksi englanninkielinen kirja, jää käytännössä yksi suomenkielinen hankkkimatta.

Kysyjä tarkoittanee kysymyksellään, että hänen mielestään englanninkielistä kirjallisuutta hankitaan yleisesti ottaen liian vähän. Tämä on ikuinen ja vaikeasti ratkaistavissa oleva ongelma, koska yleisen kirjaston kokoelman täytyy yrittää palvella tasapuolisesti kaikkia käyttäjiään. Ruotsinkielistä kirjallisuutta hankitaan suuremmin lähinnä niissä kunnissa, joissa on merkittävä määrä äidinkieleltään ruotsinkielisiä asukkaita. Englanninkielisiä kirjoja hankitaan monista muista syistä, ei niinkään siksi, että missään olisi paljon englanninkielisiä asukkaita. Englannin kieli on monille maahanmuuttajille yhteinen apukieli, jota myös suomalaiset osaavat hyvin. Englanninkielistä kirjallisuutta hankitaan kuitenkin paljon myös siksi, että monista aiheista ei ole tarjolla suomen- tai ruotsinkielistä aineistoa.

Jos kirjaston käyttäjä kokee, että oman kirjaston hankinnat eivät englanninkielisten kirjojen osalta tunnu riittäviltä, asiasta kannattaa mainita suoraan kirjaston henkilökunnalle. Kun kaikkea halutaan aina "enemmän", on tässä yhteydessä järkevää yrittää perustella, miksi kokee tarjonnan riittämättömämpänä. Maailmassa julkaistaan valtavasti englanninkielistä aineistoa, josta vain pieni osa kyetään rahasyistäkään suomalaisiin kirjastoihin hankkimaan. Kirjaston asiakkaiden kannattaa olla aktiivisesti ehdotuksia tekemässä, silloin rahat tulevat yleensä kohdennettua paremmin.

Heikki Poroila