Mikä on ”ryöstölintu”? Onko se sama kuin ”petolintu”? Vai mikä tahansa lintu, joka voi aiheuttaa vahinkoa ihmisille?
Jostakin kirjasta löytyi sellainen selitys, että ”haitallisten wahinko-eläinten ja ryöstölintujen” havittamisesta maksettiin metsastajille rahaa joskus aikoja sitten.
Vastaus
Keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1868 asetuksen, jossa villieläimet jaettiin kolmeen luokkaan: hyödylliset otukset, vahinkoeläimet ja ryöstölinnut sekä muut otukset. Ryöstölinnuiksi asetus määrittelee petolintumme kotkan, huuhkajan, haukan ja kalasääsken. Vahinkoeläinten ja ryöstölintujen listalle vaikuttavat päätyneen petoeläimistämme ne lajit, joista on ajateltu olevan vahinkoa riistalle – esimerkiksi hiiri tai rotta eivät Aleksanterin asetuksen mukaan ole vahinkoeläimiä.
Varhaisin nisäkkäidemme luokittelu vahingollisiksi on tulkittavissa jo Maunu Eerikinpojan 1347 ja kuningas Kristofferin vuonna 1442 antamista maanlaeista. Lintuja puolestaan luokiteltiin haitallisiksi ensimmäisen kerran vuoden 1647 kuninkaallisessa asetuksessa. 1800-luvun lopulla Ernst Haeckelin ekologia-käsitteen myötä alueelliset eläinkannat alettiin käsittää hallittavissa olevina kokonaisuuksina ja eläimiä alettiin yleisesti luokitella niiden tunnetun tai oletetun hyödyllisyyden tai haitallisuuden perusteella. Vahinkoeläinkantojen säätelyä tuettiin ja vahvistettiin tapporahoin muun muassa valtion ja kuntien toimesta vuosien 1647 ja 1975 välisenä aikana.
Vuoden 1923 jälkeen linnuille ei enää laissa määrätty tapporahoja, mutta valtio myönsi edelleen riistanhoitoyhdistyksille varoja niiden maksamista varten, ja osasta petolintujamme tapporahaa maksettiinkin aina 60-luvun alkuvuosiin saakka.
Lähteet:
Otteita keisarillisen majesteetin armollisesta asetuksesta metsäsyksestä ja otuksen pyynnöstä Suomessa; annettu 10. p. helmik. 1868
Mari Pohja-Mykrä, Vahinkoeläinsodasta psykologiseen omistajuuteen : petokonfliktien historiallinen tausta ja nykypäivän hallinta
Kommentoi vastausta