Mikä on mittakaavaltaan (maalausten koko ja määrä) suurin suomalainen teossarja kuvataiteessa, tai tarkemmin maalaustaiteessa / sekateknikkataiteessa? Kuka (tai ketkä) sen teki(vät), minkälaisilla suuruuksilla ja milloin ja missä?
Vastaus
Kiitokset visaisesta kysymyksestä. Vastaus riippuu pitkälti kysymyksen määrittelystä. Lasketaanko esimerkiksi mukaan vain yhden taiteilijan yhteen tilaan tekemät teokset vai lasketaanko myös vaikkapa muraalit ja muut seinämaalaukset? Olen kysynyt asiaa lukuisilta alan asiantuntijoilta. Seuraavassa joitakin heidän ehdottamiaan vaihtoehtoja.
Lennart Segerstråle maalasi 1930-luvulla Gösta Serlachiuksen toimeksiannosta kolme freskoa Mänttään. Suurin niistä on Kirjallisuuden synty –niminen kattomaalaus (400 x 1500cm). Kaksi muuta maalausta ovat nimeltään Maa ja Metsä. Voidaan kuitenkin keskustella siitä, muodostavatko nämä kolme freskoa teossarjan, sillä ne sijaitsevat eri rakennuksissa.
Segerstrålen maalaama Varkauden kirkon Tulkoon sinun valtakuntasi -alttarifresko oli valmistuessaan vuonna 1954 Pohjoismaiden suurin julkinen maalaus (pinta-ala 240 neliömetriä).
Hilkka Toivolan teos Ihmisen päivät (1947) Chydeniassa (entinen Töölön tyttönormaalilyseo) on kooltaan n. 500 x 900cm.
Lauri Ahlgrén Kuopion kaupunginteatterissa sijaitseva Yhtäaikaisia tapahtumia sinisessä tasossa (1963) on kooltaan 630 x 1235cm.
Jos taas mukaan lasketaan usean eri taiteilijan yhteenlaskettu koristelu yhdessä tilassa, voisi vaihtoehtona olla helmikuun 1944 pommituksissa tuhoutunut Helsingin yliopiston juhlasali, jonne esimerkiksi Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt olivat maalanneet suurikokoisia teoksia.
Eduskuntatalon ja sen lisärakennuksen yhdyskäytävän seinällä on Markku Arantilan 54.5 metriä pitkä Kulkijat-temperamaalaus (2007).
Silja Rantasen alumiinikomposiittilevylle tulostettu Kenen Helsinki -maalaus on 182 metriä pitkä.
Kommentoi vastausta