Mikä oli nykyisten selkärankaisten eläimien sukupuun rakenne liitukauden lopulla. Siis montako (nykyisten eläimien kannalta relevanttia) lajia selvisi…

Kysytty
21.7.2019

Mikä oli nykyisten selkärankaisten eläimien sukupuun rakenne liitukauden lopulla.
Siis montako (nykyisten eläimien kannalta relevanttia) lajia selvisi sukupuutosta? Luukaloja lienee niin paljon, että lajimäärän arvio riittää, mutta maaselkärankaisten tilanne voisi kiinnostaa yksityiskohtaisemminkin.

Vastaus

Vastattu
24.7.2019
Päivitetty
19.8.2019

Tiedetoimittaja Maija Karalan vastaus:

Kysymys on kiehtova, mutta siihen on ikävä kyllä mahdotonta antaa tarkkaa vastausta. Selkärankaisten fossiileja sisältäviä kerrostumia, jotka kattaisivat ajan molemmin puolin liitukauden lopun joukkosukupuuttoa, on vain kourallinen, eivätkä ne tarjoa kattavaa käsitystä koko maailman lajistosta. 

66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen joukkosukupuuton kuuluisimpia uhreja ovat dinosaurukset. Myös siipisaurukset eli lentoliskot ja monet merieläinryhmät katosivat kokonaan, eli näiden ryhmien kaikki lajit kuolivat sukupuuttoon. Selvinneidenkin eläinryhmien riveissä tapahtui suuria tappioita. Kaikkiaan arvioidaan, että vähintään 75 % kaikista lajeista katosi. Yli 25 kilogramman painoisia selkärankaislajeja selvisi vain kourallinen. 

Paikallisesti voidaan antaa tarkempiakin lukuja. Parhaiten tunnettu on Pohjois-Amerikan Hell Creek - muodostuma. Muodostumasta tunnetaan esimerkiksi 30 lajia liskoja ja käärmeitä, joista sukupuuton yli selvisi viisi. 27 nisäkäslajista selvisi seitsemän, joista yksikään ei ole relevantti nykylajien evoluutiolle, sillä ne kaikki kuuluivat sittemmin sukupuuttoon kuolleisiin ryhmiin.

Toinen tapa lähestyä kysymystä ovat molekyylikellojen ja fossiililöytöjen avulla ajoitetut sukupuut. Niistä voidaan laskea, kuinka monta nykyisiin selkärankaisiin johtanutta kehityslinjaa on ollut olemassa jo liitukauden lopulla ennen sukupuuttoa. Ongelma on, että paljon sukupuun haarautumisia tapahtuu ajallisesti lähellä sukupuuttoa (todennäköisesti, koska jäljelle jääneet lajit lajiutuivat räjähtävällä nopeudella sukupuuton jälkeisessä tyhjässä maailmassa). Pienikin epätarkkuus voi viedä haarautumiskohdan toiselle puolelle sukupuuttoa ja antaa väärän käsityksen selvinneiden lajien määrästä. 

Eräässä uudessa analyysissa noin 20 nykynisäkkäiden kehityslinjaa ylitti liitukauden lopun rajan. Se tarkoittaa, että kaikki nykyiset nisäkkäät polveutuvat noin 20 selvinneestä lajista. Selvinneitä lajeja oli tosiasiassa tietenkin enemmän, mutta vain nämä ovat nykyisen nisäkäsfaunan kannalta relevantteja. Kaikkien muiden suvut ovat sittemmin sammuneet. 

Linnut näyttävät käyneen vielä lähempänä täydellistä häviämistä. Ajoitetun sukupuun mukaan kaikki nykylinnut polveutuvat ehkä vain 5-6 sukupuutosta selvinneestä lajista. On ehdotettu, että Jukatanin niemimaalle iskeytyneen asteroidin ilmakehään sinkoamat hiukkaset ja myrkylliset yhdisteet olivat erityisen vaarallisia lintujen monimutkaiselle hengityselimistölle, jollainen oli myös muilla dinosauruksilla ja siipisauruksilla. 

Vaihtolämpöisten eläinten laita oli paremmin. Matelijoiden ja sammakkoeläinten sukupuissa liitukauden rajan ylittävien kehityslinjojen määrä lasketaan kymmenissä, ja kaloissa selviytyjiä oli vielä enemmän. 

Vastauksen on laatinut tiedetoimittaja Maija Karala, joka tavoitettiin Luonnontieteellisen museon kautta.

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.