Mihin viittaa 1500 ja 1600 -lukujen kartastojen Suomeen sijoittama paikannimi Pagesca?

Tämä kysymys onkin varsin hankala ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuvat olevan enemmänkin arvailuja. Leena Miekkavaaran teoksessa Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja paikannimiä (2008), s. 93 kerrotaan Pagescan tulkinnaksi ehkä Pogosta Itä-Suomessa tai Pähkinäsaari, Bruno Tallgren tulkinnassa Abrahan Orteliuksen kartasta, http://www.loffe.net/finland-mainmenu-94/750-abraham-orteliusakarta-tex… selitetään Pagosca venäläisellä merkityksellä kyrkoby, kirkonkylä. Paikkakunta löytyy monesta kartasta, mutta se voi johtua ilmeisesti siitä, että karttoja on piirretty muiden karttojen mukaan. Se esiintyy Olaus Magnuksen Carta Marinassa ja on jäljennetty siitä tai sitten Olaus Magnus on käyttänyt esikuvanaan  aiempaa karttaa (Ulla Ehrensvärd, Pohjolan kartan historia. Myyteistä todellisuuteen. 2006). Osa järvien kuvauksesta siinä on sen verran epätarkkaa, että niitä on vaikea tunnistaa. Lacus niger, jonka rannalla tai saaressa Pagesca sijaitsee on tulkittu joksikin osaksi Saimaata (Miekkavaara, s. 33). Jos sijainti olisi jotakuinkin Saimaassa tai sen pohjoisrannalla, nuo ehdotukset eivät täsmäisi. Ehrensvärdin teoksessa ei ole tulkintoja paikkakunnista. Olaus Magnuksen kartan tai historiateoksen kommentaareista saattaisi löytyä lisätietoa, Suomalaiset Pohjoisten kansojen historiassa. Osa 1-2 / Olaus Magnus ; [päätoimittaja: Kai Linnilä] ; [toimituskunta: Hanna Pukkila-Toivonen, Pekka Aaltonen, Sari Savikko] ; [käännöstyöryhmä: Kimmo Linnilä ... et al.], vaikka todennäköisesti tietoa olisi käytetty hyväksi tuossa Suomi 1500-luvun kartoissa -teoksessa. Kartan liitteet löytyvät varastostamme, olen pyytänyt kollegaa tutkimaan sitä. Palaan asiaan, jos siitä löytyy lisätietoa.

Paikkakunnan olettaisi olevan ainakin jonkin verran historiallisesti merkittävä, koska se on merkitty karttaan ja Olaus Magnuksen kartassa siihen on piirretty asutusta. Toisaalta osa karttaan merkityistä tiedoista pohjautuu tarinoihin. Wikipedian Keskiaikaisten kirkkojen listasta löytyy Savosta ainoastaan Savilahden kivisakasti, Karjalan kirkot ovat aikalailla meren lähellä, Hämeestä löytyvät Pälkäne ja Padasjoki, joiden nimet jonkin verran voisivat muistuttaa tuotaa Pagescaa. Yliopiston Suomen historian laitokselta voisi kysyä neuvoja, asian selvittäminen edellyttää Suomen keskiajan historian tuntemusta, https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku?fieldsOfScience.value.id….

Unohdin tarkistaa oman kirjastojen tuottaman Makupalat.fi:n kautta paikannimet. Sieltä löysin tällaisen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisun Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1563, Toim. Timo Alanen, http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/. Tuo Sääminki on juuri Saimaan alueella ja se on ollut oma pitäjänsä jo ennen Olavinlinnan rakentamista, tässä tietoa Sukututkimusseuran Hiski-tietokannasta, http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=534&TYPE=HTML. Tuosta maatarkastusluettelosta löytyy paikannimihakemisto, jossa on mm. pakon sari, nykyaikaistetussa muodossa Paakon saari ja pakolahen ma nyk. Pakolaksi. Tuota paikannimiluetteloa kannattaa varmaankin selata.

Tuota kautta löysin myös muita Kotuksen julkaisuja. Tällä sivulla on Savon vanhojen asiakirjojen paikannimiä. Niitä kannattaa varmastikin myös tutkia, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/nimet_savon_vanhoissa_asia…. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistön asiantuntijoiden tiedot löytyvät täältä, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/tyoryhmat/nimiston_asiantuntijat. Sieltä kannattaa kysyä.

Makupalat.fi:n linkit haulla paikannimet, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078. Niiden joukossa on myös muita kiinnostavia, esim. Nimisampo, Nimiarkisto, Paikannimilaari ym.