Otsikko
Luin noin yhdeksän vuotta sitten kirjan, jonka nimi ja tekijä ovat päässeet unohtumaan. Voisittekohan auttaa kirjan löytymisessä? Kirjan tapahtumat sijoittuvat…

Kysytty

Hei,

Luin noin yhdeksän vuotta sitten kirjan, jonka nimi ja tekijä ovat päässeet unohtumaan. Voisittekohan auttaa kirjan löytymisessä? Kirjan tapahtumat sijoittuvat taloon, jossa sisko ja veli elävät. He ovat iältään nuoria (lapsia?), elävät muistaakseni kahdestaan. Talon lähellä on myös vaja, jossa on kiinni sidottuna joku nimeltä Synnin Palkka. En ole varma, kerrottiinko kirjassa, kuka tämä oli, mutta sain sen käsityksen että hän on joku (kehitysvammainen?) perheenjäsen ja jonka kohtalo liittyi uskonnolliseen ymmärrykseen synnistä rankaisemisesta. Lopuksi talo, jossa he asuivat, paloi/tuhoutui. Tytöllä ja pojalla oli erikoinen tapa puhua. Kirjailija on mies, ja muistaisin hänen nimensä olevan ehkä Belgiaan tai Hollantiin viittaava. Vahvin piirre kirjassa on sen selkeä symboliikka, ja ihminen nimeltä Synnin Palkka.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Kaivattu kirja lienee kanadalaisen Gaétan Soucyn Tulitikkutyttö (Gummerus, 2001).

Näin kirjaa kuvaillaan sen takakansitekstissä: "Tulitikkutyttö on unenomainen kertomus sisaruksista jotka kasvavat muusta maailmasta erillään, seuranaan vain toisensa ja isän mahtava kirjasto vanhoine kirjoituksineen, sanakirjoineen ja satuineen. Kun isä äkkiä päättää jättää maailman, on sisarusten kohdattava kartanon rajojen ulkopuolella oleva ällistyttävä todellisuus joka on kovin toisenlainen kuin isän ja kirjojen maailma."

Kirja alkaa tilanteesta, jossa sisarukset toteavat isänsä kuolleen. Tämä päätetään haudata, ja valmisteluja tehtäessä toinen heistä poikkeaa puuvajaan katsomaan, kuinka paljon heillä on lautoja. Synnin Palkka mainitaan ensimmäisen kerran tässä yhteydessä: "Ja Synnin Palkka kyyhötti myttynä nurkassaan. Se ei ollut muuttunut paljonkaan moniaaseen vuoteen, sitä liikuteltiin varovasti, se tärisi kun se nostettiin pois laatikostaan. Tuntui että se oli saavuttanut rappionsa ääripisteen, että se mitä jäljellä oli pysyisi ennallaan niin totta kuin totta on, täällä aina ja iankaikkisesti. Joskus saatoin pidellä sitä pitkän päivän sylissäni, ennen kuin ryhdyin laittamaan sitä kuntoon. Synnin Palkka se vasta on jotain, kerran vielä maailma hämmästyy." (s. 16)

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.