Lueskelin viikonloppuna Ylen juttusarjaa entisestä uusnatsijohtajasta Esa Henrik Holappasta. Juttusarjan mukaan hän on pitkän linjan kansallissosialisti ja…

Kysytty
17.5.2016

Lueskelin viikonloppuna Ylen juttusarjaa entisestä uusnatsijohtajasta Esa Henrik Holappasta. Juttusarjan mukaan hän on pitkän linjan kansallissosialisti ja Suomen vastarintaliike -nimisen hitleristisen liikkeen perustaja.

Hämmästyksekseni muistin, että olen törmännyt hänen suomentamaansa teokseen "Katsoin hänen murhaajiaansa silmiin!" : Rudolf Hess - viimeiset vuodet ja kuolema jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa, en nyt muista missä. Onko todellakin kirjaston toimenkuvan kannalta oikein, että se tukee uusnatsista toimintaa ottamalla valikoimiinsa heidän propagandakirjallisuutta?

Luulin kirjan nähdessäni sitä tieteelliseksi historiakirjaksi, mutta uusien tietojen valossa sitä on pidettävä puhtaana natsipropagandana. Pikaisen googlauksen perusteella Fenrir Förlag on Henrik Holapan oma kustantamo, eli osa natsiliikettä, josta hän sanoo irtautuneensa.

Toivon, ettei tällaista hitlerististä propagandaa pidetä kirjaston kaltaisen sivistyslaitoksen valikoimissa. Miten kirjastot aikovat toimia asian eteen? Ja mikä on kirjaston suhde yleisesti natsistiseen tai holokaustin kieltävään / antisemitistiseen propagandaan?

Vastaus

Vastattu
19.5.2016
Päivitetty
11.2.2018

Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin kuuluu sananvapaus, ja sananvapauteen kuuluu myös se, että kokoelmissa on myös sellaista aineistoa, joiden edustamat mielipiteet eivät ole yleisen mielipiteen – mitä se sitten tarkoittaakaan – mukaisia. Se koskee niin uskonnollista kuin poliittista aineistoa, samoin myös esimerkiksi vaihtoehtolääketiedettä ja erilaisia salaliittoteorioita esitteleviä kirjoja. Niitä on kirjaston kokoelmissa, mutta luonnollisestikään ne eivät itsessään edusta kirjaston näkemystä. Propagandaksi joku voi sellaisetkin kirjat tulkita ja väittää, että pitämällä vaikkapa ”Raamatun” kokoelmissamme tuemme kristillistä propagandaa.

Kirjaston arvoihin kuuluu myös sivistys. Itse en kuitenkaan näkisi, että sensuuri ja kirjojen kieltäminen toimisi sivistyksen hyväksi, pikemminkin vain lisäisi kiellettyjen kirjojen kiinnostavuutta. Sivistystä sen sijaan minusta on se, että tiedostaa toisenlaisten ajattelutapojen olemassaolon ja ehkä on kiinnostunut tutustumaankin niihin, vaikkei niitä itse hyväksyisikään. Meillä on esimerkiksi kokoelmissa Adolf Hitlerin ”Taisteluni” (WSOY, 1942), josta on pitkät varausjonot. En usko kuitenkaan, että kaikki läheskään kaikki varaajat ovat kansallissosialististen aatteiden puoltajia, vaan merkittävä osa lienee kiinnostunut kirjasta aikansa ilmiönä.

Olisi lisäksi aika arveluttavaa valita tai olla valitsematta kirjastoon kirjoja niiden tekijöiden perusteella. Esimerkiksi monilla antiikin filosofeilla on monelle suomalaiselle nykyihmiselle varsin vastenmielisiä käsityksiä orjuudesta tai naisen asemasta, mutta siitä huolimatta pidämme esimerkiksi Aristoteleen teoksia kokoelmissa. Ja pidetäänpä niiden lukemista kai sivistävänäkin.

Toki laillisuudessa menee raja, sillä selkeästi laittomia teoksia emme kokoelmissa pidä. Ollaan kuitenkin loputtomassa suossa, jos kukin ryhtyy omien arvojensa mukaan karsimaan teoksia kirjaston kokoelmista. Yhtä arveluttavaa olisi, jos jokin poliittinen taho määrittelisi, mitkä olisivat hyväksyttäviä mielipiteitä esittää kirjaston kokoelmiin kuuluvissa kirjastoissa.

Kirjastotyön eettiset periaatteet sanovat myös seuraavaa: ”Kehitämme kokoelmia ja tarjoamme palveluita ammatillisin perustein, emme poliittisten, moraalisten, uskonnollisten tai henkilökohtaisten mieltymystemme perusteella.” Lisäksi korostetaan marginaalisten aineistojen ottamista huomioon: ”Kirjastoilla on kulttuuripoliittinen vastuu tuoda esiin aineistoja, jotka eivät muuten saa näkyvyyttä.”

Kirjaston suunta arvoineen löytyy osoitteesta http://www.hel.fi/static/public/hela/Kulttuuri-_ja_kirjastolautakunta/S…. Kirjastotyön eettisen periaatteet löytyvät osoitteesta http://www.stks.fi/wp-content/uploads/2015/05/kirjastotyon_eettiset_per….

Emme aio näillä näkymin tehdä mitään mainitun kirjan suhteen. Kirjan selailun perusteella siinä ei näyttäisi olevan mitään laitonta tai laittomiin tekoihin kannustavaa sisältöä. Pitävätkö kirjan väitteet paikkansa, se on aivan eri asia, mutta kokoelmissa on varmasti paljonkin muistelmia, joiden totuusarvon voi kyseenalaistaa. Muistelmien faktojen ruotiminen ei kuitenkaan kuulu varsinaisesti kirjastolle vaan vaikkapa aiheeseen perehtyneille tutkijoille.

11 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentit

Hahah! Aikamoista venkoilua ja vastuunpakoilua sekä yhtä onnetonta sananvapaus -termin taakse piiloutumista kuin netin maahanmuuttokriitikoilla. Taitaa olla enempi kyse siitä ettei ole lutteloija jaksanut tehdä taistatyötä kunnolla ja joku koittaa sitten paikata mokaa korulauseilla. Aika eeppisiä rinnastuksia siellä kanssa tiputellaan. Marginaalinatsit vs raamattu/antiikki. Nyt ei oikein mennyt putkeen.. Ja juu pitääkin kokeilla laittaa tilaukseen vähän pornografiaa, skientologiaa ja hakkerointioppaita ja kokeilla tuleeko valikoimiin. Eläköön sananvapaus ja saivartelut sikseen.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?