Luen Aale Tynnin runoa "Kalastajan tytär": "- Ei vaatteissa eikä alaston sinun tyttäres olla saa, kun huomenna luokse kuninkaan hänen täytyy vaeltaa." Rupesin…

Kysytty
25.5.2021

Luen Aale Tynnin runoa "Kalastajan tytär":

"- Ei vaatteissa eikä alaston
sinun tyttäres olla saa,
kun huomenna luokse kuninkaan
hänen täytyy vaeltaa."

Rupesin miettimään satua, johon tuo liittyy.

Onko niin, että kuningas etsi itselleen puolisoa ja kandidaattien piti täyttää kolme ehtoa. Kalastajan tytär pukeutui kalaverkkoon, jolloin hän oli vaatteitta mutta ei kuitenkaan alasti.

Olen tarinan hyvin kauan sitten lukenut, tietenkään en muista, mistä. Muistaisin vielä, että hän ratsasti jollain tapaa kuninkaan linnaan ja sitoi ratsunsa kesän ja talven väliin.

Voitteko auttaa?

Vastaus

Vastattu
25.5.2021

Tynnin runossa viitataan kansansatuun, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Esimerkiksi Raul Roineen Suomen kansan suuressa satukirjassa, jossa on SKS:n kansanrunousarkiston materiaalin pohjalta muokattuja satuja, se esiintyy nimellä Mökintyttö ja kuningas. Siinä kuningas saa kuulla, että köyhällä mökkiläisellä on viisas tytär ja hän haluaa kokeilla tämän älyä antamalla vaikean tehtävän. Jos tyttö siitä suoriutuu, kuningas lupaa kihlata tämän morsiamekseen.

"Kuningas sanoi: 'Sinun on palattava kotiisi, mutta tule huomenna uudelleen luokseni. Mutta älä tule vaatteissa äläkä alastonna, älä hevosella eikä hevosetoinna, älä ratsastaen äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä, älä tule päivällä äläkä yöllä; et saa tulla sisälle, mutta et liioin ulkonakaan seisoa. Jos nämä ehdot täytät, niin korotan sinut puolisokseni.' -- Tyttö palasi kotiinsa ja riisui itsensä ilkosen alasti eikä siis enää vaatteissa ollut. Hän etsi suuren kalaverkon ja kietoi sen ympärilleen, ja nytpä hän ei ollut alaston, mutta ei vaatteissakaan. Naapurista hän sai lainaksi aasin; se ei ollut hevonen, mutta ei juuri muutakaan. Hän sitoi verkon pään aasin häntään ja hoputti sen matkaan. Aasi laahasi tyttöä, niin ettei hän ratsastanut eikä liioin ajanut. Aasi hinasi häntä pitkin ojaa, niin että tytön toinen jalka liukui ojassa ja toinen tien pientareella, eikä hän niin ollen kulkenut tiellä eikä tien vieressä. Vauhdin sääteli tyttö sikäli, että saapui kuninkaan linnalle aamuhämärissä, jolloin ei ollut päivä eikä yö. Hän asettui seisomaan kynnyksen kahtapuolen, toinen jalka porstuassa, toinen eteiskammarissa, joten hän ei ollut sisällä eikä ulkona."

Pääpiirteissään saman tarinan voi löytää myös Grimmin veljeksiltä. Raija Jänicken ja Oili Suomisen suomentamassa Grimmin sadut -valikoimassa sen nimenä on Viisas torpantyttö. Siinä kuningas haluaa tavata köyhän miehen viisaaksi väitetyn tyttären ja sanoo esittävänsä tälle arvoituksen, ja jos tyttö tietäisi vastauksen, kuningas ottaisi hänet puolisokseen.

"Kuningas sanoi: 'Tule minun luokseni, älä vaatteissa äläkä alasti, älä ratsain äläkä ajaen, älä tietä äläkä tien viertä. Jos siihen pystyt, menen kanssasi naimisiin.' Tyttö meni kotiin ja riisuutui ilkialastomaksi, joten hän ei ollut vaatteissa. Hän otti ison kalaverkon ja kietoi sen ympärilleen, joten hän ei ollut alasti. Sitten hän lainasi maksua vastaan aasin ja sitoi kalaverkon sen häntään, ja se joutui raahaamaan häntä perässään, joten hän ei tullut ratsain eikä ajaen. Aasin piti raahata häntä pitkin pyöränuraa niin että vain hänen isovarpaansa kosketti maata, joten hän ei tullut tietä eikä tien viertä."

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
Asiasanat
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Lienen sitten sekoittanut pari satua keskenään. Joku toinen sijoitti ratsunsa tai jotain muuta talven ja kesän väliin 😀.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.