Löysin Finlexistä kirjastolain, mutta vastaavaa ei löytynyt koskemaan musiikkikirjastoja. Minkä säännösten mukaan musiikkikirjastoja hallinnoidaan? Kunnallisen…

Kysytty
30.5.2011

Löysin Finlexistä kirjastolain, mutta vastaavaa ei löytynyt koskemaan musiikkikirjastoja. Minkä säännösten mukaan musiikkikirjastoja hallinnoidaan? Kunnallisen tason ohjeiden mukaan? Voiko näitä ohjeita päästä lukemaan jossain? Olisi esimerkiksi mielenkiintoistä tietää, onko kaikilla kunnilla velvollisuus tarjota musiikkikirjastopalveluja.

Vastaus

Vastattu
31.5.2011
Päivitetty
19.9.2018

Kirjastolaissa (1998/904) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904?search%5Btype%5D=pi… säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palvelujen valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. (1§)

Musiikkikirjastotoiminta ei ole Suomen lainsäädännössä itsenäisenä käsitteenä, vaan sitä koskevat yleiset kirjastotointa varten laaditut lait ja asetukset.” Kunnilla voi olla omia sääntöjä (esim. toimintasääntö, johtosääntö, käyttösäännöt), mutta ne eivät voi olla kirjastolain ja -asetuksen vastaisia. Säännöt ovat julkisia, joten voi ottaa yhteyttä asianomaiseen kuntaan tai etsiä niitä Internetistä. Musiikkikirjastotoiminnan käsikirjan (1986) mukaan ”musiikkikirjastojemme toimintaa säädellään ja ohjataan neljällä tasolla. Yleiset toiminnan periaatteet on määritelty laeissa ja asetuksissa. Yksityiskohtaisempia toimintaperiaatteita kirjataan kuntien ja muiden taustayhteisöjen omiin säädöksiin. Yleisten ja paikallisesti määriteltyjen periaatteiden pohjalta tekevät päätöksiä ja antavat ohjeita valtion ja kuntien viranomaiset sekä taustayhteisöjen päättävät elimet. Lopuksi käytännön tasolla toimintaa ohjaavat lähinnä kirjastoyksiköiden johtavat viran- ja toimenhaltijat.” (s. 38).

Taustaksi voi kertoa, miten Kari Eloranta kirjaa musiikin vaiheita kirjastossa teoksessa Hiljaisuudesta nousi musiikki (2008) artikkelissaan ”Musiikki Suomen yleisissä kirjastoissa” :

Yleinen kirjasto on ottanut hoiviinsa keskeisenä kulttuurinalana tunnetun musiikin vaiheittain. Kaikki tallennemuodot (musiikkikirjallisuus, nuotit ja äänitteet) ja niihin liittyvät toiminnot (käyttö kirjastossa ja lainaus) eivät tulleet samanaikaisesti. Ensin ruvettiin hankkimaan ja lainaamaan musiikkikirjallisuutta. Seuraavaksi hyväksyttiin nuottien hankinta. V. 1929 kansankirjastolaki oli periaatteessa hyväksynyt nuottien valtionavun, mutta vasta 1950-luvulla lausuttiin selkeästi ääneen tämä tosiasia eikä lain muutosta tarvittu. Kolmas vaihe oli äänilevyjen kelpuuttaminen valtionavun piiriin, laki tuli voimaan 1963. Audiovisuaalinen aineisto ja siten äänilevytkin sai odottaa melkein 10 vuotta, jotta se kirjastokelpoisena saavutti lainauskelpoisen aineiston aseman. Neljännessä vaiheessa äänilevyjen lainaus tuli mahdolliseksi uuden lain myötä v. 1973 (Eloranta, 52)

Kirjastolaista (1961/679) ja -asetuksesta (1962/268) tuli merkittävä tuki musiikkikirjastopioneerien käyttöön. Myös virallinen taho katsoi uusien säädöksien vaikuttavan positiivisesti. Valtion kirjastotoimiston johtajan mukaan ne merkitsivät ”musiikkikirjastoajatuksen läpimurtoa” ja antoivat ”muodollisen ja asiallisen hyväksymisen musiikkikirjastotoiminnalle yleisen kirjaston yhteydessä.” Valtion taidekomitean Komiteanmietinnön (1965, 83) mukaan ”kirjastolain puitteissa tapahtunut musiikkiosastojen perustaminen kirjastoihin on komitean käsityksen mukaan osoittautunut erittäin suotuisaksi toimenpiteeksi säveltaiteen edistämisen kannalta. Komitea edellyttää, että toimintaa edelleen jatketaan entisestään tehostettuna.” (Eloranta, 41).

Elorannan mukaan musiikkikirjastotoiminnan kannalta olennaisinta oli lain 6§, jossa todetaan, että ”kirjastojen menoiksi valtionapua laskettaessa katsotaan…mikrofilmien ja niiden lukulaitteiden, opetusfilmien ja muiden audiovisuaalisten välineiden hankintaan ja vuokraukseen käytetyt varat”. Ilmaus piti sisällään äänilevyjen hankinnan. Kun kirjastoasetuksessa (268/1962) puhutaan maakuntakirjaston tehtävien kohdalla ”kirjallisuuden ja audiovisuaalisten välineiden lainauksesta”, sillä tarkoitetaan myös nuottien ja äänilevyjen lainausta. Huomionarvoista on, että suomalaisissa kirjastosäädöksissä ei ole koskaan käytetty sanoja musiikki, nuotti ja äänilevy. Lakitekstissähän pyritään erilaisten termien käytössä yksiselitteisyyteen ja kattavuuteen. Elorannan mukaan toisaalta se, että lakitekstissä ei voida käyttää edellä mainittuja täsmällisiä musiikkikirjastotoimintaan liittyviä termejä, on voinut vaikuttaa tulevaan musiikkikirjaston tehtävänmäärittelyn hämärtymiseen. Uudet lakitekstit vakiinnuttivat suomalaiseen kirjastoympäristöön termin audiovisuaalinen, johon oli kätkettynä tulevan kehityssuunnan siemen, musiikkitoimintaa alettiin työntää audiovisuaalisuuden viitekehykseen 1960-1970-luvuilla. Tässä
vaiheessa oli tärkeintä, että säädös kiinnitti äänilevyn valtionavun piiriin ja tuki osaltaan musiikkikirjastojen toimenkuvan laajentamista (Eloranta, 41).

Lopuksi Heikki Poroilan artikkelissa (2011) pohditaan musiikkikirjastojen tulevaisuutta ”Musiikkikirjastot isojen haasteiden edessä eli Joko se kultakausi oli ja meni?” http://www.seinajoki.fi/kirjasto/.maakuntakirjastokokoukset2011.html/38…

Tässä muutama poiminta: ”Väestömäärään suhteutettuna Suomi on kuitenkin maailman huippuluokkaa yleisten kirjastojen musiikkipalveluiden tarjoajana. Yleisten musiikkikirjastojen voima on ennen muuta koko maan kattavassa palveluverkossa, hyvin toimivassa kaukopalvelujärjestelmässä ja yleisesti ottaen erittäin monipuolisissa ja musiikkikulttuurien eri ilmiöt hyvin esittelevissä kokoelmissa.”

”Erityisesti yleisten kirjastojen musiikkitoimintaa uhkaavana voidaan pitää sekä kunnallishallinnon yleisiä säästöpyrkimyksiä että kirjastolaitoksen sisäisen resurssienjaon epätasapainoisuutta. Kun uutiset toitottavat verkkomusiikin nopeaa nousua ja samaan aikaan – osin juuri tämän seurauksena –kirjastojen äänitelainausten trendi on muuttunut laskevaksi, on hyvin kerkeästi tartuttu mahdollisuuteen leikata musiikkitoiminnan resursseja kysynnän vähenemiseen vedoten. Vaikka lainauksen lasku on vain yksi musiikkikirjastojen toimintaa kuvaavista ilmiöistä, sen viesti sopii erittäin hyvin julkisten
palveluiden kulujen leikkaukseen tähtäävään yleispolitiikkaan.”

Poroila toimittaa myös musiikkikirjastot-kanavaa Kirjastot.fi-sivustolla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/musiikki/
Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä Suomen musiikkikirjastoyhdistykseen http://www.kaapeli.fi/~musakir/
jonka tehtävänä on edistää suomalaisten musiikkikirjastojen toimintaa ja niiden tarjoamia palveluja.

4 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?