Löysin aiemman kysymyksen, jossa kysyttiin "Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi?" ja vastauksen "Tämän A.V…

Kysytty
3.6.2019

Hei, löysin aiemman kysymyksen, jossa kysyttiin "Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi?" ja vastauksen "Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. "
Olisiko mahdollista saada englanniksi viimeinen säe: "tulevaisten toivojen kallis maa!"?

Vastaus

Vastattu
5.6.2019
Päivitetty
5.6.2019

Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.

Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”. Laulujen sanat on kääntänyt englanniksi Jaakko Mäntyjärvi.

Alkuperäisessä runossa tai runoelmassa on useita säkeistöjä. Kirjassa Koskimies, A. V.: "Vuosien varrelta : runoelmia" (WSOY, 1926) se on toinen osa nimeltään ”Nykyisyys” kokonaisuudesta ”Kainuulle”; ensimmäinen ja kolmas osa ovat nimeltään ”Entisyys” ja ”Tulevaisuus”. Siinä ei toisteta sanaa ”kymmenen” säkeistöjen lopussa kuten lauluissa eikä viimeisessä säkeessä ole kallis-sanaa: ”tulevaisten toivojen maa!” Merikannon ja Madetojan lisäksi samaa runoa on käyttänyt myös Jenny Elfving omassa sävellyksessään. Näyttää siltä, että vain osa runosta on käännetty englanniksi.

 

Lähteet: Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme (WSOY, 1987)

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.