Loikkaselaiset ry on 1956 perustettu Viipurin kaupunginosayhdistys. Olen kerännyt lehteemme tarinoita niistä perheistä, jotka palasivat talvisodan jälkeen…

Kysytty
20.2.2020

Loikkaselaiset ry on 1956 perustettu Viipurin kaupunginosayhdistys. Olen kerännyt lehteemme tarinoita niistä perheistä, jotka palasivat talvisodan jälkeen Loikkaseen (Karjalan kaupunginosa) eli lähtivät evakkoon kahdesti. Minulta on kysytty, että saivatko Loikkaselaiset Suomen valtiolta jonkin korvauksen Loikkaseen jääneestä asunnostaan ja saivatko evakoille maata luovuttaneet korvauksen valtiolta korvauksen?

Vastaus

Vastattu
26.2.2020
Päivitetty
26.2.2020

En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla.

Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa.

Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta saatiin valtion maasta, loput hankittiin vapaaehtoisilla kaupoilla ja pakkolunastamalla.

Ensisijaisesti lunastettiin rappiotiloista, tilakeinottelijoilta, yhtiöiltä, seurakunnilta, kunnilta, muilta yhteisöiltä ja harrastelijaviljelijöiltä. Jos näinkään ei saatu tarpeeksi maata, voitiin lunastaa myös toimivista maatiloista. Ainoastaan alle 15 peltohehtaarin tilat (käytännössä tämä raja oli kuitenkin 25 ha) säästyivät lunastuksilta. Aktiivitilojen luovutusvelvollisuus riippui myös viljelijäperheen lapsiluvusta. Yksityisiltä lunastettiin lopulta lähes puolet kaikesta asutustarkoituksiin saadusta valmiista peltomaasta

Maatalousministeriön asutusasiain osasto (ASO) valvoi koko asutustoimintaa ja valtion maksamien korvauksien käyttöä siihen. Paikalliset maanlunastuslautakunnat arvioivat kuinka paljon sen alueelta saattoi saada maata ensi- ja toissijaisilta luovuttajilta. Tämän jälkeen alueelle tehtiin asutussuunnitelma, jonka jälkeen maan omistajilla oli mahdollisuus myydä tila vapaaehtoisilla kaupoilla asutettaville tai valtiolle. Muuten tehtiin pakkolunastuspäätös valtiolle.

Lue lisää: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Maanhankintalain_toimeenpano

                http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk106/mk106_895_virtanen.pdf

 

Tarkempaa tietoa valtion myöntämistä korvauksista kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta.

Kansallisarkiston yhteystiedot: https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot

Kansallisarkiston kokoelmista löytyvät Valtiokonttorin korvausasiakirjat. Korvausasiakirjat ovat yllä mainittujen korvauslakien perusteella syntyneiden korvaushakemusten ja korvausten maksamiseen liittyvien kortistojen muodostama kokonaisuus. Ne sisältävät tietoja henkilöiden, yritysten ja yhteisöjen rajan taakse jääneestä omaisuudesta.

Lisää tietoa korvausasiakirjoista ja niiden käytöstä: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiokonttorin_korvausasiakirjat

 

Myös Karjalan Liitto Ry saattaa pystyä auttamaan asian selvittämisessä.

Liiton yhteystiedot: Viestintävastaava Saija pelvas, 09 7288 1715, 050 370 6070, saija.pelvas@karjalanliitto.fi

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.