Kysymys 'proosallisten' sitaattien merkinnöistä
Tuleeko suomenkielisten kirjojen alkuun otetut vieraskieliset sitaatit (siis näitä, joita joskus romaaneissa näkee ja jotka on tyypillisesti nimiölehden jälkeisellä omalla sivullaan) suomentaa vai jättää alkuperäiseen asuunsa? Ja jos suomennetaan, miten käytetty suomennos merkitään? Ja vielä entäpä jos lainataan henkilöhahmon repliikkiä?
Mitä tyylillisiä suosituksia on?
Esimerkiksi,
"We are such stuff
As dreams are made on, and our little life
Is rounded with a sleep. ...
--Prospero"
William Shakespeare, The Tempest
vai
"Meidän tomustamme kudottuja ovat unelmat,
ja uni saartaa pientä elämäämme. (...)"
Prospero Shakespearen näytelmässä Myrsky
(suom. Matti Rossi)
vai jotenkin muuten?
Vastaus
Mielestäni ne ovat lähes aina suomennettuja, kuten jälkimmäisessä Shekespeare-esimerkissäsi, suomentajan nimi mainiten.
Mikäli sitaattia ei ole aiemmin käännetty suomeksi, kääntää koko teoksen suomentaja myös sitaatin ja mainitsee itsensä sen kääntäjäksi.
Mikäli teos on alunperin kirjoittettu suomeksi, on kirjoittajalla yleensä tapana laitta sitaatti teoksensa alkuun suomeksi, kääntäjän nimi ilmaisten kuten edellä. Aika usein sitaatti on sekä alkukielisenä että käännettynä.
Näkemykseni perustuu käytännön havaintoihin. Kääntämättä jätetty sitaatti merkitsee oletusta lukijan kielitaidosta, eikä se ole kovin kohteliasta.
Kommentoi vastausta