Kysymys koskee ruohon kellastumista ja kuolemista. Miksi syksyllä kaikki muut kasvit kuolevat mutta ruoho vain pysyy vihreänä?

Kysytty
5.1.2021

Kysymys koskee ruohon kellastumista ja kuolemista. Miksi syksyllä kaikki muut kasvit kuolevat mutta ruoho vain pysyy vihreänä jopa pitkälle talveen jos lauha ilma ja lumettomuus jatkuu? Keväällä kun lumi sulaa niin on ruoho kuollut ja keltaista mutta jos lumi tulee marraskuussa ja sulaa joulukuussa niin se on yhä vihreää joten lumikaan ei silloin ole syy. Mikä siis saa aikaan ruohon kellastumisen ja miksi se pysyy vihreänä ja hengissä pidempään kuin muut kasvit?

Vastaus

Vastattu
12.1.2021
Päivitetty
12.1.2021

Ruohokasvit säilyvät jonkin aikaa vihreinä lumen alla, koska lumi suojaa kasveja kylmyydeltä. Kuinka pitkään kasvi säilyy lumen alla vihreänä, liittyy sen talvehtimisominaisuuksiin sekä siihen miten pitkään lumipeite estää kasvin saamasta tarpeeksi valoa yhteyttämiseen.  https://www.ahonalku.fi/Heinat,sarat.Lajikuvaukset.htmhttps://yle.fi/uutiset/3-7022672

Tutkija Timo Saarinen kertoi Suomen luonnon haastattelussa 2016, että talvehtivat kasvit jaotellaan ilmitalvehtijoihin, matalatalvehtijoihin, puolipiilijöihin, piilotalvehtijoihin, vesitalvehtijoihin ja siementalvehtijoihin. "Ainavihantia ilmitalvehtijoita, joiden silmut sijaitsevat lumen pinnan yläpuolella, ovat esimerkiksi havupuut; kuusi, mänty ja kataja.

Matalatalvehtijoissakin on monta läpi talven vihreänä säilyvää kasvia kuten puolukka, riidenlieko ja suokukka; useimmat tämän muodon kasveista ovat puuvartisia varpuja ja patjakasveja. Niiden silmut sijaitsevat lumen pinnan alapuolella mutta maan pinnan yläpuolella.

Puolipiilijöiden talvehtivat silmut ovat maanpinnassa ja talven yli säilyvät vain alimmat ruusukelehdet.

”Puolipiilijöitä ovat esimerkiksi voikukka, maitohorsma ja pujo. Myös ainavihanta sinivuokko kuuluu tähän porukkaan”, Saarinen sanoo.

Nimensä mukaisesti piilotalvehtijoista ei talvisessa luonnossa näe vihreän vilaustakaan, sillä piilottelijoihin kuuluvat kasvit talvehtivat maan alla sipuleina ja siementalvehtijat siemeninä." https://suomenluonto.fi/uutiset/arkiston-aarteita-kesatamineissa/

Eri kasveilla on siis erilainen talvehtimistapa. Ruohikon vihreänä säilyminen siis riippuu sen kasvien talvehtimistavasta. Viherpihan mukaan meillä käytettävät nurmikkoseokset sisältävät yleensä kolmea eri kasvia, millä varmistetaan nurmikon menestyminen eri olosuhteissa. Tärkeimmät nurmikkokasvimme ovat puisto- ja punanata, niittynurmikka ja nurmiröllihttps://www.meillakotona.fi/artikkelit/nurmikon-kylvo-nain-perustat-kauniin-ja-kestavan-nurmikon

Monet luonnonruohikoidenkin kasvit ovat talvivihantia esim. kevätpiippo, sormisara, metsälauha, käenkaali, ojakellukka ja metsäalvejuuri.https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/taulu_5_talvivihreita_ruohovartisia.pdf

Ruoho saattaa myös näyttää samanlaiselta ja vihreältä, vaikka siinä olevat kasvit välillä kuihtuisivat. Nurmikossa yksittäisiä kasveja on niin paljon, että kokonaisuus näyttää muuttumattoman vihreältä.

Helsingin yliopistossa on tutkittu kasvien talvehtimista sekä versoina että siemeninä.Ja etenkin lauhojen jaksojen vaikutusta kasvien myöhempään itämiseen ja kasvuun.  https://www.helsinki.fi/fi/projektit/kasvien-talvi/talvitutkimus/siementen-itaminen-ja-talvi

Myös Helena Åström, Timo Saarinen, Robin Lundell, Sirpa Rasmus, Elli Edgren, Sarianna Alho ja Heikki Hänninen ovat tutkimuksessaan selvittäneet lauhan talven vaikutusta kasvien talvehtimiseen. " Useat ruohovartiset kasvit, joiden lehdet talvehtivat vihreinä, ylläpitävät talviaikaista fotosynteesiä, vaikka on suuri vaara saada jäätymisvaurioita (Bauer ym.1994). Talvilehtien mahdolliset pakkasvauriot eivät kuitenkaan yleensä vaaranna talvehtimismenestystä, sillä talvilehdet ovat usein yksivuotisia ja korvautuvat uusilla kevään koittaessa. Vihreänä talvehtivat lehdet ovat kasvilajin mukaan syntyneet joko kasvukauden alussa tai sen kuluessa. Ahomansikka kasvattaa kesäaikaisia lehtiä ja kasvukauden lopulla talvilehtiä (ns.myöhäislehtiä). Talviaikaiset lehdet alkavat muodostua syyskuun alussa (kuva 7), ja hiukan myöhemmin syksyllä kaikki kesälehdet olivat lakastuneet. Marraskuuhun mennessä ahomansikkaan on muodostunut yhdestä kolmeen talvilehteä (Palmgren 2008; Elisa Metsovuori, julkaisematon tieto). Nämä talvehtivat ruusukkeena maanrajassa ja ovat fotosynteettisesti aktiivisia aina, kun lämpötila nousee nolla-asteen yläpuolelle. Talvilehdet näyttäisivät selviytyvän hyvin kylmästä: aivan pienet, muodostumassa olevat, kasvavat talvilehdet talvehtivat pakkasten tultua. Paljastuessaan uudelleen lumen sulaessa ne jatkavat kasvuaan." https://www.researchgate.net/publication/303381158_Lauhat_talvet_-_edut_ja_haitat_kasvien_talvehtimiselle

Suurin vaikutus nurmikon vihreänä säilymiseen on  kuitenkin ihmisen toimilla. "Kun päivälämpötila laskee alle 5 asteen, nurmikko lopettaa pituuskasvunsa. Silti nurmikko jatkaa yhteyttämistä, kun valoa on riittävästi. Tässä vaiheessa nurmikon korkeuden tulisi olla 5 senttiä." toteaa puutarhaneuvoja Riikka Kerttula. Hän listaa viisi yleisintä virhettä puutarhanurmen syyshoidossa:

1. Älä leikkaa syyskesällä nurmikkoa liian lyhyeksi − tavoiteltava korkeus on 5 cm.

2. Älä leikkaa kerralla enempää kuin 1‒2 cm nurmiheinän pituudesta.

3. Älä jätä nurmikkoa leikkaamatta − mieluummin usein ja vähän kerrallaan.

4. Älä jätä nurmikolle paksua lehtipatjaa − haravoi osa pois.

5. Älä kävele jäätyneellä nurmikolla. 

https://mb.cision.com/Main/747/2348501/723898.pdf

Erik Lindberg antaa blogissaan ohjeita nurmikon talvihoittoon. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kulmakunnan-vihrein-nurmikko-vuoden-ympari/7802686#gs.qeeuqx

 

 

 

 

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.