Korkeasaari on perustettu 1889 ja osallistuu aktiivisesti parinkymmenen lajin osalta koordinoituun eurooppalaiseen suojeluohjelmaan (EEP). Kuinka monta…

Lähetin asiasta tiedustelun Korkeasaaren eläintarhaan ja sieltä vastattiin kysymykseen näin:

”Eläintarhojen suojeluohjelmia ollaan uudistamassa ja EEP (European Endangered Species Programme) ja ESB (European Studbook) tullaan yhdistämään yhdeksi kokonaisuudeksi. EEP:n tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää uhanalaisten lajien tarha-kantoja sopivan kokoisina ja riittävän monimuotoisina. ESB (European Studbook) on eurooppalainen kantakirja, jonka avulla voidaan pitää huolta, etteivät liian läheiset sukulaiset pääse lisääntymään keskenään. EEP- ja ESB-lajit eivät ole välttämättä uhanalaisia, mutta lajin tarhapopulaation ylläpidollisista syistä järjestelmällinen lisäännyttäminen on katsottu tarpeelliseksi.

Luontoonpalautukset ovat pitkiä, eläintarhojen, paikallisviranomaisten, lajien suojelujärjestöjen sekä usein paikallisten kansalaisjärjestöjen yhteistyössä tekemiä projekteja. Eläintarhojen suojeluohjelmien ensimmäinen tavoite saada eläimet lisääntymään, jotta voidaan kasvattaa terve ja elinvoimainen tarhakanta, josta eläimiä voidaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan palauttaa luontoon. Jotta uhanalaisen lajin edustajia voidaan palauttaa luontoon, niillä tulee olla hyvät mahdollisuudet selviytyä siellä. Jos uhanalaisuuden syytä – esim. salametsästystä, laitonta lemmikkikauppaa, vieraslajia tms. – elinalueella ei ole vielä ratkaistu, eläimiä ei palauteta luontoon, sillä eläimet ovat harvinaisen lajin edustajina hyvin arvokkaita. Hyvin usein ihmisen toiminnasta johtuva uhanalaisuus on sidoksissa alueella elävien ihmisten köyhyyteen, joten projektien yhteydessä kehitetään usein myös paikallisia elinkeinoja, jotka tukevat suojelua tai eivät ainakaan vaikeuta sitä.

Luontoonpalautusprojektit kestävät vuosia. Edellytyksenä on turvallinen palautusalue, jossa eläimillä on edellytykset selviytyä mm. ravinnon puolesta, terveet eläinyksilöt, paikallisten ihmisten tuki hankkeelle, sekä projektin kestävä rahoitus. Suurten petoeläinten kohdalla palauttaminen vaatii erityisen paljon työtä, sillä petoihin liittyy sekä todellisia että erityisesti kuviteltuja pelkoja. Osa lajeista, kuten partakorppikotkat, voidaan palauttaa suoraan luontoon, mutta osa viedään ensin totutustarhaan, josta usein vasta totutustarhassa, täysin ihmisistä erossa syntyneet pennut vapautetaan luontoon. Näin siksi, etteivät eläimet hakeudu ihmisten läheisyyteen ja aiheuta vaaraa itselleen tai ihmisille ja kotieläimille. Korkeasaari ei siis voi toimia luontoonpalautuksissa yksin ilman viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden yhteistyötä.

Tässä on tietoa Korkeasaaren nykyisistä EEP-lajeista ja niiden luontoonpalautuksista.

Aasianleijona – tavoitteena terveen tarhakannan ylläpito lajin tulevaisuuden turvaamiseksi jos pienellä alueella elävä luonnonkanta sitä tarvitsee. Ei luontoonpalautusohjelmaa.

Ahma – ei luontoonpalautusohjelmaa.

Amurinleopardi – luontoonpalautusohjelma valmisteilla, haasteet paikallisviranomaisten kanssa ovat hidastaneet projektia. Osallistumme keräämällä varoja Amurin alueella suojelutyötä tekevälle järjestölle joka mm. palkkaa salametsästäjiltä suojelevia metsänvartijoita, ehkäisee metsäpaloja, maksaa petokorvauksia karjanmenetyksistä, neuvottelee viranomaisten kanssa suojelualueista ja tekee asenne- ja ympäristökasvatusta paikallisissa kylissä ja kouluissa sekä sanomalehdissä ja tv-kanavilla.

Amurintiikeri – Sopivaa luontoonpalautusaluetta etsitään, mietitty alue Kazakstanissa ei ollut sopiva. Tällä hetkellä tavoitteena terveen tarhakannan ylläpito mahdollista luontoonpalautusta varten. Varainkeruusta edellä amurinleopardin kohdalla.

Balinkottarainen – Korkeasaaressa vain koiraita, jotka elävät Afriacasia-talon sademetsäpuolella. Keräämme yhdessä toisten eurooppalaisten eläintarhojen verkostoon (EAZA) kuuluvien tarhojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa varoja Aasian laululintujen suojeluun. Balinkottarainen on yksi eniten laittomasta lemmikkikaupasta kärsineistä laululintulajeista.

Berberiapina eli magotti – Korkeasaaren apinat ovat takavarikoituja entisiä lemmikkejä joita ei voida palauttaa luontoon. Osallistumme keräämällä varoja paikallisjärjestölle (Barbary Macaque Awareness and Conservation, BMAC) joka palauttaa vastapyydystettyjä apinoita luontoon ja tekee ympäristökasvatustyötä.

Hyasinttiara – ei luontoonpalautusohjelmaa

Keisaritamariini – ei luontoonpalautusohjelmaa

Kulaani  - luontoonpalautusohjelmaa käynnistetään Keski-Kazakstaniin, tällä hetkellä maisemanhoitajina Etelä-Euroopan luonnonpuistoissa. Korkeasaaressa on tällä hetkellä yksi iäkäs kulaani, joka ei tule osallistumaan luontoonpalautkseen, mutta aika näyttää, olemmeko mukana myöhemmin.

Kultatamariini – kaikki eläimet ovat Brasilian valtion omistamia, osa eurooppalaisissa tarhoissa syntyneitä palautettu luontoon, ei kuitenkaan Korkeasaaresta.

Lumileopardi – tavoitteena on terveen tarhakannan ylläpito mahdollista tulevaisuuden tarvetta varten. Osallistumme tutkimusprojekteihin joilla on saatu tietoa elinalueista ja luonnonkannan ikärakenteesta sekä keräämme varoja luonnonvaraisten lumileopardien suojeluun (Snow Leopard Trust). Samalla tuetaan myös manulien tutkimusta ja suojelua.

Manuli  - silmälläpidettävä laji josta on toistaiseksi vähän tietoa. Eläintarhoissa selvitetään lajin elintapoja ja sitä kautta lajin tilannetta luonnossa. Ei luontoonpalautusohjelmaa.

Markhor – ei luontoonpalautusohjelmaa    

Mongolianvillihevonen  - Korkeasaaresta on ollut kolme hevosta mukana Prahan eläintarhan koordinoimassa luontoonpalautusprojektissa, mutta palautukset ovat kariutuneet Korkeasaaren osalta epäonnisesti. Syksyllä 2016 Korkeasaaresta lähetettiin kaksi mongolianvillihevosta Saksaan maisemanhoitajiksi suojelualueelle. Ne eivät elä siellä täysin villinä, mutta osana suurempaa laumaa ja erossa ihmisistä.

Myskihärkä – Korkeasaari ei ole osallistunut luontoonpalautuksiin.

Partakorppikotka – vuonna 2013 kuoriutunut poikanen on vapautettu luontoon Ranskan Alpeille. 

Pikkupanda – ei luontoonpalautusohjelmaa, tuemme suojelua keräämällä varoja suojelujärjestölle, joka palkkaa metsänvartijoita ja seuraa lajin tilannetta ja elinoloja luonnossa sekä tekee ympäristökasvatustyötä ja tukee uusien elinkeinojen syntymistä.

Saukko – ei luontoonpalautusohjelmaa

Sinikurkkuara – ei luontoonpalautuohjelmaa

Valkopääsaki – ei luontoonpalautusohjelmaa

Vesikko – vesikot eivät ole lisääntyneet Korkeasaaressa. Tilaisuuden tullen olisimme todennäköisesti mukana Tallinnan eläintarhan johtamassa hankkeessa, jolla laji on palautettu Hiidenmaalle.

Vikunja – ei luontoonpalautusohjelmaa

Visentti – Korkeasaaresta on lähetetty vuosituhannen vaihteessa yhteensä kuusi visenttiä Venäjälle Moskovan lähellä sijaitseville Okan ja Pryssko-Terrasskyn suojelualueille.

 

ESB-lajit joita on palautettu luontoon:

Ilves – Korkeasaari oli 1990-luvun puolivälissä mukana projektissa, jossa laji palautettiin Puolan luontoon.

Metsäpeura – Metsähallituksen koordinoima, EU:n osittain rahoittama MetsäpeuraLIFE-hanke on käynnissä. Korkeasaaresta on vuosina 2016 ja 2017 lähetetty neljä peuraa totutustarhoihin ja hanke jatkuu.

Lisäksi Korkeasaaresta luontoon palautettuja lajeja joilla ei ole eurooppalaisen eläintarhaverkoston suojeluohjelmaa ovat mm.

Tunturipöllö Kilpisjärvelle

Maakotka

Merihanhi

Eurooppalainen metsäkissa

Huuhkaja

Alppivuohi

Lisäksi milu, joka ei ole EEP-laji mutta kuollut luonnosta sukupuuttoon. Miluja elää Kiinassa puolivillinä suojelualueella, Korkeasaaresta niitä ei ole palautettu luontoon.

Tässä listassa oli Korkeasaaren eläintarhasta luontoon palautettuja eläimiä. Voi olla, että joitain aiemmin tapahtuneita luontoonpalautuksia jäi puuttumaan, EEP-lajien osalta uskoisin kaikkien olevan tuossa. Lisäksi Korkeasaaren Villieläinsairaalassa hoidetaan vuosittain noin 900 - 1000 luonnonvaraista eläintä, joista 30-40 % kuntoutuu ja palautetaan takaisin elinalueilleen tai turvallisempaan paikkaan."

 

Lähde: Korkeasaaren eläintarha