Kirpputoreilla näkyy runsaasti Tuhkimo-aiheisia kanavatöitä. Onko teillä tietoa kuva-aiheen alkuperästä (mistä tuo kyseinen Tuhkimo-kuva on peräisin)? Entä…

Kysytty
15.1.2018

Kirpputoreilla näkyy runsaasti Tuhkimo-aiheisia kanavatöitä. Onko teillä tietoa kuva-aiheen alkuperästä (mistä tuo kyseinen Tuhkimo-kuva on peräisin)? Entä kuinka vanhoja ovat vanhimmat Tuhkimo-kanavatyöt? Kaikki aiheeseen liittyvä tieto kiinnostaa.

Vastaus

Vastattu
23.1.2018
Päivitetty
23.1.2018

Kysymys oli niin spesifi, että lähetin sen eteenpäin Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Valitettavasti museon amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi ei osaa kertoa, mistä aihe on tullut nimenomaan kanavatyön aiheeksi: "Malli on todennäköisesti varsin vanha, Suomen käsityön museon kokoelmissa on yksi Tuhkimo-aiheinen kanavatyö 1940-luvulta. Se on tehty Helsingissä ja lahjoitettu museon kokoelmiin 2000-luvulla. Tämä Tuhkimo-kanavatyö on kehystetty tummiin, lähes mustaksi petsattuihin puisiin kehyksiin. Tuhkimotaulu on ilmeisesti ollut aikoinaan yleinen suomalaiskodeissa, ja nyt niitä päätyy paljon kirpputoreille kun nuorempi polvi ei halua niitä omiin koteihinsa. "

Itse lähdin selvittämään kuva-aiheen alkuperää. Kyyhkyset ja Tuhkimo ovat kuuluneet yhteen jo aivan varhaisimmassa Tuhkimo-sadussa, Giambattista Basilen Cenerentolassa  (1634), josta ne siirtyivät Charles Perraultin Cendrilloniin (1697). Kaikista Tuhkimo-kuvista kanavatyön kuva muistuttaa eniten v. 1865 Berliinissä julkaistun Grimmin veljesten satukokoelmassa olevan Aschenputtel/Tuhkimo-sadun kuvitusta. Vanhan satukirjan kuvassa Tuhkimo istuu tulisijan reunalla ruokkimassa kyyhkysiä, jopa pata kuvasta löytyy kanavatyön tapaan. Todennäköisesti siis kanavatyön malli on tehty tämän kuvan tai  jonkin siihen perustuvan toisinnon mukaan. Sama aihe on tosin toistettu niin moneen kertaan, että on vaikea sanoa mikä on ollut alkuperäinen versio. Tämä vuoden 1865 kuva kuitenkin poikkeaa selvästi varhaisemmasta versiosta , joka on Ludwig Emil Grimmin käsialaa.

Lähteet:

amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi, Suomen käsityön museo

lukuisat internet-kuvahaut

http://www.timsheppard.co.uk/story/stories/pentamerone.html

 

7 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.