Hei, kirjoitan fiktiivistä, mutta mahdollisimman tarkkaan tosiasioihin perustuvaa kuvausta 1930-luvusta. Millainen kirjastokorttikäytäntö oli 1930-luvun alussa Kallion kirjastossa? Varmaan piti olla kirjoilla Helsingissä? Eli saattoiko maalta tullut piika, joka oli tilapäistöissä Helsingissä, saada lainaksi kirjoja?
Vastaus
Monissa vanhoissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kannen sisäpuolella liimattuna lappu, jossa on ote Helsingin kaupunginkirjaston lainaussäännöistä. Säännöt vaihtelevat, mutta 1930-luvun kirjasta löytyy mm. tällaista tietoa. Helsingin kaupungin asukkaalla sai olla kaksi lainauskorttia. Helsingin kaupungille veroa maksavat ja näiden vaimot saivat lainata ilmaiseksi, muut tarvitsivat tunnetun henkilön takauksen tai joutuivat maksamaan vakuutena 50 markkaa. Kortit olivat voimassa kolme vuotta. Kortilla sai lainata yhden kirjan kerrallaan. Toisella kortilla sai lainata mitä vain, toisella ainoastaan tietokirjallisuutta. Laina-aika oli yksi kuukausi. Kirjoja ei myöskään saanut lainata koteihin, joissa sairastetaan tarttuvaa tautia.
Samat säännöt olivat voimassa kaikissa silloisissa kirjastoissa, eli pääkirjastossa (eli nykyises-sä Rikhardinkadun kirjastossa ja sivu- eli haarakirjastoissa, kuten niitä silloin kutsuttiin. Haara-kirjastoja oli 1930-luvulla Helsingissä viisi: Kallio, Töölö, Vallila, Käpylä ja Pasila.
Näitä kirjoja lainaussääntöineen on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa:
Kommentoi vastausta