Kirjastomme ukuleleryhmä treenasi laulua, jossa sankari käyskenteli ahon laitaa. Sen päätyttyä eräs nuori neito esitti kysymyksen: Mikä on aho? Haparoivia selityksiä löytyi, mutta eipä oikein mitään vakuuttavaa ja yksiselitteistä. Kysymys kuuluukin: Mikä on aho? Millaista ja millä tavalla syntynyttä maa-aluetta kutsutaan ahoksi? Netin anti on aika niukka eikä oikein vastaa vaikkapa omia mielleyhtymiäni. Ja onko aho-sanan käytöllä alueellisia tai kieli- tai murrekohtaisia eroja?
Vastaus
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan.
Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä.
Aho voi olla myös:
| yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen |
| metsittymään, viljelemättä jätetty pelto. |
aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto.
metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta.
|
alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta. alava luonnonniitty. metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita. |
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=aho&sms_id=SMS_77fa86a51e8c6a452161e39b41322fee
Aho voi siis olla melkein mikä vain ihmisen raivaama ja sitten ruohottumaan jätetty aukio.
Kommentoi vastausta