Keskimääräinen elinikä Suomessa? Sanotaan, että suomalaisten elinikä on noussut kymmeniä vuosia 1940-luvulta. Miten lapsikuolleisuus ja 20-30 vuotiaiden…

Kysytty
5.10.2022

Keskimääräinen elinikä Suomessa?
Sanotaan, että suomalaisten elinikä on noussut kymmeniä vuosia 1940-luvulta. Miten lapsikuolleisuus ja 20-30 vuotiaiden miesten kuoleminen sodassa on huomioitu laskelmissa? Varsinkin sotakuolemien puuttuminen 1945-2022 nostaa keskimääräistä elinikää, eikä se ole terveydenhuollon ansiota.

Vastaus

Vastattu
5.10.2022

Keskimääräisellä eliniällä viitataan usein elinajanodotteeseen. Sillä tarkoitetaan vuosien määrää, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Vastasyntyneiden elinajanodotteet sukupuolen mukaan ovat saatavilla Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta aikasarjana: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kuol/statfin_kuol_pxt_12am.px/

 

Elinajanodotetta pidetään parhaana ja vertailukelpoisimpana kuolevuuden tason mittarina, koska se ottaa huomioon ikärakenteen muutokset ja väestön määrän. Elinajanodote mahdollistaa siis kuolevuuden kehityksen vertailukelpoisen tarkastelun ajassa ja eri alueiden välillä.

Elinajanodote kuvaa termissä mainitusta odote-sanasta huolimatta vain laskentahetken tilannetta. Jotta vuonna x laskettu elinajanodote toteutuisi, tulisi vuonna x vallinneen ikäryhmittäisen kuolleisuuden vallita laskentahetkestä eteenpäin muuttumattomana.

 

Mikko Myrskylä kirjoittaa artikkelissaan (2010) seuraavasti: "Tilastollinen syntymähetken elinajanodote tulkitaan usein odotetuksi eliniäksi. Elämme kuitenkin paljon pidempään kuin mitä elinajanodote kertoo. Jos elinikää mitataan keskiarvoa mielekkäämmällä mediaanilla, kuva siitä, kuinka pitkään elämme, muuttuu vielä positiivisemmaksi.

Syntymähetken elinajanodote aliarvioi todellista keskimääräistä elinikää lähes aina. Esimerkiksi viime vuosisadan alussa vastasyntyneen suomalaisen pojan elinajanodote oli noin 43 ja tytön 46 vuotta. Toteutuneet keskimääräiset eliniät eli kohorttieliniät olivat jo tuolloin muutamia vuosia korkeammat, 45 ja 53 vuotta. Lisäksi puolet näiden kohorttien pojista eli vähintään 52-vuotiaaksi ja viidennes 75-vuotiaaksi; tytöistä puolet eli vähintään 67-vuotiaaksi ja viidennes vähintään 84-vuotiaaksi. Noin 45 vuoden paikkeilla ollut syntymähetken elinajanodote ei siis kuvannut kovin hyvin näiden kohorttien todellista elinikää."

 

Lähteet:

Tilastokoulu, Väestötieteen perusteet, 12.3 Kuolevuuden kehitys – elinaikaa lisää: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_vaesto&lesson_id=12&subject_id=3&page_type=sisalto

Myrskylä, M. (2010). Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pidempään. Tieto & trendit : talous, yhteiskunta, ympäristö, 2010 : 1, 16-22. https://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html?s=0

 

Lisätietoa aiheesta:

Tilastokoulu, Väestötieteen perusteet, 8.5. Elinajanodote: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_vaesto&lesson_id=8&subject_id=5

Koskinen, S. (2021). Elinajanodote. Lääkärikirja Duodecim, 1.11.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01025

Historiallisen tilastotiedon opas, väestö, kuolleet: https://guides.stat.fi/historiallisentilastotiedonopas/kuolleet

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.