Isäni taisteli jatkosodassa Aunuksen Karjalassa Syvärin länsipuolella 15. prikaatissa. Sotahistoriasta kiinnostuneena muistui mieleeni puheet "ryyppylomista". Niitä veteraanien mukaan myönnettiin etulinjan kovissa henkisissä tilanteissa olleille johtajille. Ryyppyloman aikana ei saanut mennä etulinjan alueelle. Tällä lomautuksella oli terapeuttinen vaikutus ja henkilöt saatiin yleensä viinalla taistelukuntoon. Muutoin viinan käyttöä rajoitettiin toisin kuin puna- armeijassa.
Vastaus
Alkoholin käytöstä sotavuosina kirjoittavat Jonna Pulkkinen ja Mika Wist teoksessa Viinalla terästetty sota: alkoholi sotavuosina 1939-1944 (Atena 2017). Teoksessa siteerataan eversti K.A. Tapolan syyskuussa 1941 antamaa ohjetta alkoholin jakelusta, jonka mukaan alkoholia voitiin jakaa joukolle rasittavan partiomatkan tai muun erikoistehtävän jälkeen, jos kosteuden aiheuttama vilustumisvaara on olemassa, tai palkinnoksi erityisen huomattavan saavutuksen jälkeen. Alkoholin jakaminen etulinjaan viholliskosketuksissa oleville joukoille oli erikseen kielletty. Johtajien yksinoikeus eivät viina-annokset olleet. Maaliskuussa 1942 erikoistehtäviä suorittaneelle Sissipataljoona 3:n miehille jaettiin ylimääräiset 75 gramman alkoholiannokset. Ylimääräisiä viina-annoksia ja vapaan vuorokauden saivat myös tehtävissään kunnostautuneet III Armeijakunnan autokomppanioiden ja korjaamoiden miehet huhtikuussa 1942. Lääkärit saattoivat myös kirjoittaa alkoholireseptejä yksittäiselle henkilölle. Reseptien lääketieteellinen tarkoituksenmukaisuus oli kuitenkin vahvistettava divisioonan lääkärillä.
En tunnista teoksesta aivan kuvatun kaltaista palautumislomaa, mutta alkoholilla ja vapaalla palkitseminen ei ennenkuulumaton käytäntö sota-aikana ollut.
Lähteitä ja lisätietoja:
Karjalainen, M. (2010). "Jopa joi päihtymättä": Alkoholinkäyttö jatkosodan päämajassa. Teoksessa Salaiset kansiot: uusia ja yllättäviä tapauksia talvi- ja jatkosodan vuosilta, 96-100. Oksanen, A. (2008). Kenraalit vauhdissa ja sotilaat sammuksissa: sotaa huumeissa ja humalassa. Teoksessa Ruma sota: talvi- ja jatkosodan vaiettu historia, 181-208.
Palokangas, M. (2018). Perinnetietoutta - tiesitkö tätä?: Sotien aikaiset lomakäytännöt. Kylkirauta, 2, 56. https://kylkirauta.fi/wp-content/uploads/2020/01/kr2_18.pdf
Pipping, K. (1978). Komppania pienoisyhteiskuntana: Sosiologisia havaintoja suomalaisesta rintamayksiköstä 1941-1944. Otava.
Pulkkinen, J., & Wist, M. (2017). Viinalla terästetty sota: Alkoholi sotavuosina 1939-1944 . Atena.
Kommentoi vastausta