Henkilörekisterilain mukaan rekisterin pitäjän on ilmoitettava tahot, joille tietoa säännönmukaisesti luovutetaan. Kirjasto ylläpitää erilaisia rekistereitä, jotka sisältävät mm. lainaustietoja, joka mahdollistavat esimerkiksi ihmisen tietynlaista profiloimista. Viranomaiselle tietoa voidaan aina luovuttaa, säännönmukaisesti tai pyydettäessä.
Onko yleistä tai onko niin tapahtunut, että esitutkintaviranomainen (esim. poliisi) pyytää kirjastosta tietyn henkilön lainaushistoriaa tai tietyn teoksen lainaajalistausta tai vastaanottaa säännönmukaista tietoa? Toivoisin konkreettisen ja todenmukaisen vastauksen.
Vastaus
HelMet-kirjastoissa henkilökunta ei pääse asiakkaan lainaushistoriaan käsiksi. Ainoastaan asiakas itse pystyy tarkastelemaan lainaushistoriaa kirjautumalla sinne HelMetin kautta. Lainaushistoria muutenkin tallentuu vain silloin, jos asiakas haluaa tallentaa sen. Minkäänlainen profilointi lainaushistorian kautta ei siis olisi edes teoriassa teknisesti mahdollista.
Tietyn teoksen tietojen kautta voidaan nähdä vain kaksi viimeisintä lainaajaa. Se on tarpeen, jos aineisto palautetaan turmeltuneena ja täytyy katsoa, kuka on aineistoa viimeksi lainannut eli luultavasti sen turmellut. Mitään laajempaa listaa teoksen lainaajista ei pysty saamaan järjestelmästä.
Tiedustelin HelMet-kirjastojen asiakasrekisterin Helsingin-yhteyshenkilöltä Satu Holmbergiltä, kuinka usein viranomaiset pyytävät järjestämästä jotakin tietoja. Hän totesi, että se on hyvin harvinaista. Tuskin kirjaston asiakastiedot ovat tarpeellisia rikoksen selvittämiseksi.
HelMet-kirjastojen asiakasrekisterin rekisteriseloste löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakasr…. Sieltä löytyy lisää tietoa asiakasrekisterin periaatteesta. Säännönmukaisesti tietoja luovutetaan perintätoimistolle, jos aineisto on 60 päivää myöhässä, ja silloinkin vain tietyt tarkasti määritellyt tiedot.
Kommentoi vastausta