Erilaisia väitteitä ja niiden vastaväitteitä on liikkunut siitä, onko Raamatusta poistettu jälleensyntymiseen viittaavat kohdat. Mikä mahtanee olla lopullinen…

Teoksessa Ajatuksia jälleensyntymisestä (Karisto, 1994) käsitellään jälleensyntymistä monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi Gunnar af Hällströmin artikkelissa ”Reinkarnaatio-oppi varhaiskristillisyyden valossa” kerrotaan, että antiikin Kreikan filosofeilla oli jälleensyntymistä sivuavia ajatuksia, esimerkiksi Platonin ajatus sielun siirtymisestä uuteen ruumiiseen.

Myös varhaiskristillisissä ajattelijoissa oli jälleensyntymiseen uskovia, esimerkiksi gnostikko Basilides, joka vetosi af Hällströmin mukaan kohtiin 5 Moos 5:9b ja Room. Yksi peruste oli se, että jotkut pitivät Jeesusta uudelleen syntyneenä profeetta Eliaana. Merkittäviä jälleensyntymän kannattavia olivat myös Origenes ja manikialaiset, joiden opit keisari Justinianis I pyrki kitkemään uusplatonismin ohella, ja vuoden 543 kirkolliskokouksessa näihin otettiin kantaa, vaikka reinkarnaatio-oppia ei suoraan mainittu.

Timo Vasko on artikkelissaan ”Luterilainen uskonkäsitys ja reinkarnaation ongelma” sitä mieltä, ”että Raamattuun ei sisälly ainesta, joka liittyisi reinkarnaatioon” (s. 46). Mutta kuten yllä mainitut viittaukset osoittavat, asiaa on voitu tulkita myös toisin, ja Raamattu on tietty valikoima kirjoituksia. Useissa Ajatuksia jälleensyntymisestä -teoksen artikkeleissa korostetaan, että teosofia ja lisääntynyt kiinnostus itämaisia uskontoja ja ajattelutapoja kohtaan on lisännyt Suomessa uskoa jälleensyntymiseen, vaikka se ei ole perinteisesti ollut Suomessa vahva; esimerkiksi vuonna 1951 jälleensyntymiseen uskoi noin 3 % suomalaisista mutta 1990 jo 13 %.

Jos aihe kiinnostaa laajemmin, suosittelen tutustumaan mainittuun teokseen Ajatuksia jälleensyntymisestä.