Eduskunnan puhemies aloittaa istunnon sanomalla "täysistunto voi alkaa", mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa kun istunnossa on vain puolet 200 kansanedustajista ja näin ollen osa tuoleista on tyhjiä, eihän se maalaisjärjen mukaan ole täysistunto? Onko sanonta historian jäänteitä ajalta, jolloin kansanedustajat todella olivat aina paikalla ja täysistunto-sana on jäänyt ja jota pitää käyttää?
Vastaus
Täysistunto on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kansanedustuslaitoksen tms. kokous, johon kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja tavallisesti myös velvollisuus osallistua, pleenumi". Muitakin määritelmiä: "eduskunnan tai muun edustajiston kokous, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus, usein myös, jollei erityistä estettä ole, velvollisuus olla saapuvilla sekä ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja ratkaisuun" (Otavan iso tietosanakirja, 1965). Useammassa tietosanakirjassa näin: "valtiopäivien (eduskunnan) tai sen kamarin, tuomioistuimen, hallintokollegion tms. istunto, jossa kaikkien jäsenten tulisi olla läsnä (WSOY iso tietosanakirja, 1997). Läsnäolo täysistunnossa on siis kaikkien jäsenten oikeus ja (jollei estettä ole) velvollisuus.
Sana täys(i-)istunto on ollut käytössä 1880-luvulta (1883).
Täysistunto on ennalta ilmoitettu edustajien kokous, joka kokoontuu tiettyjen asioiden käsittelyä varten. Sitä johtaa puhemies tai varapuhemies.
Eduskunnan täysistunto on keskeinen lainsäädäntötyön ja ajankohtaisen poliittisen keskustelun areena. Eduskunnan keskeisin tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu juuri täysistunnossa.
Tavallisen lain hyväksymiseen tai hylkäämiseen riittää ns. yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä, joten se ehdotus, joka saa enemmän ääniä, voittaa. Yhdenkin äänen enemmistö riittää. Jos jaa-ääniä on enemmän kuin ei-ääniä, laki hyväksytään riippumatta siitä kuinkan monta kansanedustajaa on poissa. Merkittävää siis on, että täysistunnon päätösvaltaisuudelle ei ole säädetty mitään läsnäolevien edustajien vähimmäismäärää.
Mikäli ehdotus koskee kuitenkin perustuslain säätämistä, muuttamista, selittämistä tai kumoamista, noudatetaan ns. perustuslainsäätämisjärjestystä, joka on monimutkaisempi.
Lisää tietoa täysistuntotyöskentelystä löytyy eduskunnan sivulta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/taysistunto.h…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja. 3. osa, S-Ö. (2012)
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000)
Otavan iso tietosanakirja: Encyclopaedia Fennica. 9, Tse-Visc (1965)
WSOY iso tietosanakirja. 9, Sp-T (1997)
Suomen eduskunta: tausta, toiminta, rakennus (1991, s.32)
Kommentit
Vierasperäinen nimitys pleenumi tulee meille ruotsin kielestä, ja Suomen eduskunnan terminologiassa täysistunto onkin på svenska ett plenum. Sana tulee (ehkä ranskan plain-sanan [plen] 'täysi' kautta) latinasta: plenus = täysilukuinen.
Täysistuntoon saa osallistua koko eduskunta täysilukuisena, kaikki kansanedustajat, kun taas eduskunnan valiokuntien ja työryhmien istuntoihin eli kokouksiin kutsutaan vain tapauksittain valikoidut osat heistä.
Ruotsin kansanedustuslaitoksen selkeäkielisillä verkkosivuilla käytetään toista historialliselta kajahtavaa ilmausta "kammarens sammanträde".
Kommentoi vastausta