| Kuka sovitti nykyisin käytettävän version Maamme-laulusta? Olen ymmärtänyt, että alkuperäinen Fredrik Paciuksen versio oli paljon lähempänä sitä säveltä, jota… |
57 |
|
26.3.2024 |
|
Ensipainos Fredrik Paciuksen (1809-1891) säveltämästä ”Vårt land” -laulusta julkaistiin vuonna 1848 eli samana vuonna kuin laulu esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden kevätjuhlassa Kumtähden kentällä 13. toukokuuta. Ensipainoksessa, jossa on nuotinnos lauluäänelle ja pianolle ja myös mieskuorosovitus, kertausmerkkejä ei ole. Siinä laulun lopussa on soitettava fanfaariosa ja sen jälkeen loppusoitto.
Fabian Dahlströmin mukaan Pacius sovitti laulun Kaartin soittokunnalle ja yhteisharjoitus laulajien kanssa pidettiin vasta juhlapaikalle lähdettäessä. On todennäköistä, että ylioppilaslaulajat lauloivat laulun yksiäänisesti Kaartin soittokunnan kanssa. Vainion mukaan kuorona oli vahvistettu Akateeminen lauluyhdistys (Akademiska... |
| Lapsena mummolassa Parkanossa muistan selailleeni kirjaa, jossa muistikuvani mukaan oli perustiedot ja kuva sankarivainajistamme - mukana myös vaarini nuorena… |
46 |
|
18.3.2024 |
|
Suomen sodissa taistelleista on ilmestynyt useita matrikkeleita. Tunnetuin lienee Olavi Antilan toimittama Suomen rintamamiehet 1939-1945 -sarja, joka ilmestyi vuosien 1972 ja 1980 välillä. Sarjan osat oli jaoteltu divisioonittain, ja eri osiin julkaistiin myöhemmin täydennysosia. Moniin koteihin hankittiin ne osat, joista löytyi oman suvun sotilaita.
Sankarivainajista on erikseen ilmestynyt Suomen sankarivainajat 1939-1945, josta löytyy kuitenkin vain osat Kymen lääni, sekä Turun ja Porin lääni, osat I ja II.
Finnasta (https://www.finna.fi/) löytyy myös sarjaan kuulumaton yksittäinen teos Parkanon sankarivainajat 1939-1945 (toim. Jorma Riutta, 1991).
Toivottavasti joku yllä mainituista on etsimäsi teos. |
| Minkälaisia erilaisia tuotteita koko olemassaolonsa aikana Espoon Perkkaalla Leppävaaran kainalossa sijainnut Siemensin valmisti. |
74 |
|
27.2.2024 |
|
Iltasanomien artikkeli 10.2.2009 kertoo tehtaan tuotannosta näin:"Espoon tehdas pysähtyy Lisäksi Nokia Siemens Networksin Espoon tehtaan tuotanto loppuu. Tehtaan sulkemisen arvioidaan tapahtuvan vaiheittain vuoden 2009 aikana. Irtisanomisuhan alla on yhteensä 282 työpaikkaa tuotannossa ja sen tukitoiminnoissa Suomessa. Tehdas tekee mikroaaltoradioita sekä radioverkko- ja keskusjärjestelmätuotteita." Linkki artikkeliin
Eri artikkelien mukaan kyseessä oli tuotannon supistaminen eli tuotantoa ei siirretty muualle.
Toimiston henkilökunnasta ei löytynyt tietoja. Lisätietoja voisi kysyä Siemensin Suomen konttorista. Linkki https://www.siemens.com/fi/fi.html
|
| Löytyyköhän mistään ukrainankielistä kirjaa, mikä kertoisi suomalaisesta yhteiskunnasta tai Suomen historiasta? |
35 |
|
22.2.2024 |
|
Suomen historiasta on ukrainaksi kaksikin teosta.
Henrik Meinanderin Suomen historia julkaistiin vuonna 2009 ukrainaksi nimellä Ìstorìja Fìnljandìì̈ : lìnìì̈, strukturi, perelomnì momenti (Історія Фінляндії : лінії, структури, переломні моменти).
https://finna.fi/Record/helmet.2076757?sid=4048128959
Vuonna 2002 ilmestyi teos Vid Velikogo Knjazivstva do sutšasnoi derzavi : polititšna istorija Finljandii vid 1809 roku (Suomen poliittinen historia 1809-2003, Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ; per. z fin. Mikko Hautala, Viktor Pilipenko).
https://finna.fi/Record/helmet.1752150?sid=4048188857
Teoksia ei ole kirjastoverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata ne kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Erillistä teosta Suomen... |
| Mistä voisi löytää tietoa 1900-1920 -luvuilla liikenteessä olleista suomalaisista kauppa- ja matkustajalaivoista ja niiden omistajista? |
60 |
|
5.1.2024 |
|
Kaikkien tuon ajan laivojen laivaluetteloa en löytänyt, niin kuin myöhemmät Suomen kuvitettu laivaluettelo-kirjat. Varustamoista on kylläkin kirjoitettu muutama kirja: -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö: 1883–1933 (sisältää laivaluettelon) http://tinyurl.com/Suomen-Hoyrylaiva-Osakeyhtio
-Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883–1983 / Paavo Haavikko
Helmet -- Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883-1983 / teksti ja kuvitussuunnitelma: Paavo Haavikko; [julk.] EFFOA-Suomen höyrylaiva oy
- Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaista merenkulkua / Thure Malmberg (noin 100 sivuinen laivaluettelo mukana)http://tinyurl.com/Bore-yhtio
-Meren avara työkenttä: Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897–1972 / Erik Lodenius http... |
| Mistä maasta Suomi itsenäistyi vuonna 1917? Neuvostoliittoa ei ollut vielä olemassa, Venäjällä ei ollut keisaria vallassa enää joten kyseessä ei voinut olla… |
184 |
|
21.12.2023 |
|
Lähteissä käytetään nimeä Venäjä. Tsaarin syrjäyttämissen jälkeen valittiin Venäjälle bolsevikkihallitus, mutta liittovaltio syntyi vasta vuonna 1922. Ylen artikkeli Neuvostoliitto ja kuinka siitä tuli jälleen Venäjä kertoo myös Neuvostoliiton synnystä.
Ulkoministeriön Suomen itsenäistyminen: ulkoasiainhallinnon synty ja alkuvaiheet
Suomen itsenäistymisen vaiheet, Itsenäistyminen 1917
Hima, Venäjästä tulee Neuvostoliitto
Suomen itsenäisyysjulistuksessa puhutaan Venäjän kansasta. |
| Miksi Suomen vaakunassa on leijona, vaikkei se edes ole kotoperäinen eläin? |
243 |
|
27.11.2023 |
|
Sisäministeriön sivuston mukaan Suomen vaakuna on esiintyy ensimmäisen kerran Kustaa Vaasan 1580-luvulla valmistuneessa hautamonumentissa. Vaakunaa käytettiin Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden itäpuolisten alueiden tunnuksena vuoteen 1809 ja sen jälkeen keisarillisen Venäjän Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunana ja sittemmin itsenäisen Suomen vaakunana.Helsingin Yliopiston sivustolla heraldikko Anton Eskola kertoo seuraavasti: "Ensimmäinen tunnettu Suomen vaakuna on Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1580. Haudan on veistänyt flaamilainen William Boy, mikä tekisi leijonasta hänen oivalluksensa. Leijona viittaa Ruotsin vaakunassa olevaan Bjälbö-suvun vaakunan leijonaan, mutta luultavasti myös Flanderin kreivien vaakunaan, jossa on... |
| Kuinka monta on yli 85 vuotiaita Suomessa |
276 |
|
25.10.2023 |
|
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta käy ilmi, että 31.12.2022 Suomessa on ollut yhteensä 159 114 yli 85-vuotiasta ihmistä. Valitettavasti tätä tuoreempia tilastoja ei ole saatavilla. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023) |
| Milloin Suomessa tehtiin viimeisen kerran väestönlaskenta, jossa jokaisen asukkaan tiedot piti ilmoittaa viranomaisen joka kotiin lähettämällä (ehkä… |
162 |
|
5.10.2023 |
|
Yleinen väestönlaskenta toteutettiin vuosina 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985. Kyselylomakkeet olivat viimeisen kerran käytössä vuonna 1985. Täysin kyselypohjaisia olivat vain vuosien 1950 ja 1960 laskennat. Vuonna 1970 laskennassa käytettiin ensimmäisen kerran henkilötunnuksen avulla joitakin väestön keskusrekisterin tietoja, kuten kansalaisuus-, uskonto- ja syntymäkotikuntatieto. Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennassa pääosa tiedoista otettiin jo hallinnollisista rekistereistä (väestö- ja verotusrekisteri, kansaneläkelaitoksen rekisteri), ja lomakkeilla kerättiin lähinnä puuttuvia tietoja, kuten työpaikkaa ja ammattia koskevia tietoja.
Henkilölomakkeita käytettiin ensimmäisen kerran väestölaskennassa vuonna 1870. Lomakkeisiin... |
| Montako luostaria Suomessa on? |
474 |
|
5.9.2023 |
|
Kotimaatutuksi.fi kertoo luostarien määrän olevan kuusi: "Nykyisin Suomessa toimivat luostarit ovat Valamon ja Lintulan luostarit sekä luterilaiset luostarit Helsingissä, Enonkoskella ja Naantalissa. Katolilaisista luostareista toimintaa on ainoastaan Turun birgittalaisluostarissa."
https://kotimaatutuksi.fi/nahtavyydet-ja-kulttuuri/luostarit/?utm_conte…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_luostarit |
| Löytyiskö Eino Sipposen nuotteja Muisteloissa valssista.Ostopuolella olisin omaan käyttöön |
66 |
|
28.8.2023 |
|
Muisteloissa-valssi näyttää sisältyvän nuottikokoelmaan Eino Sipposen sävelmistöä : tangot, valssit, laulut, humpat, jenkat [1] (1975). Kokoelma näyttäisi löytyvän ainakin Tampeeen ja Jyväskylän kirjastoista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Omaksi hankkiminen voi olla hankalaa, kun on kyse melko kauan sitten julkaistusta omakustanteesta. Sipposen nuottisarjan muita osia on ollut myynnissä Tori.fi:ssä ainakin syksyllä 2022.
Saatavuustieto Piki-verkkokirjastossa. |
| MOIKKA MINKÄ MAALAINEN ON FREDERIKIN HITTI SANNA SANNA SATA SUUKKOA MULLE ANNA ALKUJAAN |
140 |
|
28.8.2023 |
|
Kappale on alkujaan ruotsalainen Bella Bella. Sen levytti Sten & Stanley -yhtye vuonna 1976. Laulun sävelsivät ja sanoittivat yhtyeen jäsenet Ebbe Nilsson ja Acke Svensson. Bella Bella julkaistiin myös saksankielisenä laulusolisti Sten Nilssonin nimellä. Tyylillisesti Bella Bella muistuttaa Keski-Euroopan tuon ajan hittejä: mieleen tulee esim. hollantilaisen George Baker Selectionin hitti Paloma Blanca.
Sanna Sanna sata suukkoo mulle anna julkaistiin 1977 Frederikin albumilla Olen Dracula. Suomenkielisen tekstin teki Raul Reiman.
Lähteet:Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Bella Bella. Tiedot Svensk mediadatabas.
Bella Bella. Tiedot Discogs.
Saksankielisen version tiedot, Discogs
|
| Mistä löytyisi nuotit Yölinnun kappaleeseen "Minne maailma kuljettaa"? |
100 |
|
14.8.2023 |
|
Yölinnun levyttämän laulun sävelsi Matti Mikkola ja sanoitti Mikko Karjalainen. Kansalliskirjaston tietokannan perusteella näyttää, että laulusta ei ole julkaistu nuottia. Netistä löyvyy kuitenkin epävirallisia sointukarttoja, jos sellaisesta olisi apua; esimerkiksi tämä. |
| Täydennän kysymystä hakemani laulun "Olavi Virran sydän" ensisäkeillä: En ole rikas herra, mutta hymyilen kun voin. En tahdo hienostella, mutta naiset… |
103 |
|
7.8.2023 |
|
Laulun nimi on Virran Olan sydän. Sen sävelsi Esa Nieminen ja tekstin kirjoitti Sana Mustonen. Laulu on julkaistu Suora lähetys -yhtyeen cd-albumilla Olen yksi meistä (AXR Music, 2012, AXR092). Nuottina laulua ei ole julkaistu, joten sanat täytyy kuunnella levyltä, tai esim. Youtubesta, josta Virran Olan sydän myös löytyy. |
| Miksi Suomen keskisuuret kaupungit ovat niin väljästi asuttuja? Ruotsissa vaikkapa Jyväskylän kokoiset kaupungit ovat paljon tiheämmin rakennettuja. |
108 |
|
20.7.2023 |
|
Tähän nyt ei ihan suoraa ja selkeää vastausta näytä löytyvän. Internetistä joitakin artikkeleja tulee vastaan, missä asiaa pohditaan ja yleinen toteamus on, että Ruotsin kaupungit on tosiaan rakennettu tiiviimmin. Yhtenä syynä pohditaan sitä, että Ruotsissa kaupungistuminen on alkanut aiemmin kuin Suomessa. Tässä Elinkeinoelämän keskusliiton artikkelissa käsitellään asiaa:
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/viikon-kysymys-miten-suomen-ja-ruot…
|
| Miksi maamme kaakkoisosaa kutsutaan nimellä Vanha Suomi? |
162 |
|
14.7.2023 |
|
Nimitys "Vanha Suomi" viittaa Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 liitettyihin Suomen kaakkoisiin osiin. Kun ne liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, ne olivat ikään kuin "vanhaa" Suomea suhteessa "uuteen", Venäjään 1809 liitettyyn Suomeen.
Lähde:
Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki, Historian suursanakirja |
| Kun Suomessakin oli aikavyöhykkeen paljonko eri ajat olivat esimerkiksi Ilomantsin ja Hangon välillä? |
84 |
|
10.7.2023 |
|
A-Confortin kirjassa Tietosanakirja 1 vuodelta 1909 löytyy taulukko Suomessa olevista aikaeroista sivulla 144. Sen mukaan kun Helsingissä kello on 12, on se Maarianhaminassa 11.40 ja Sortavalassa 12.23. Muutamia muita yksittäisiä kaupunkeja on myös mainittu, mutta nimenomaan Hankoa ja Ilomantsia ei. Tietosanakirja löytyy netistä Project Runeberg -sivulta, joka sisältää vanhaa kirjallisuutta, jotka eivät enää ole tekijänoikeuslain alaisia.
Project Runeberg, Tietosanakirja 1 s. 143-144, A-Confort http://runeberg.org/tieto/1/0094.html |
| Yle TV1:n pääuutislähetykset ovat kello 18.00 ja 20.30. Viron vastaavat ETV1:n Aktuaalne kamera -uutiset tulevat kello 18.30 ja 21.00. Onko puolen tunnin ero… |
137 |
|
30.6.2023 |
|
Suomen ja Viron televisiouutisten lähetysajat lienevät toisistaan riippumattomia ja niiden väliset yhteydet pelkkää sattumaa. Neuvosto-Virossa illan pääuutislähetyksen aika 21.00 oli varattu valtakunnalliselle Vremjalle, ja "paikallinen" Aktuaalne kaamera alkoi tällöin jo 20.30. Vremjan esittäminen Viron kansallisessa televisiossa päättyi vuoden 1989 lopussa. Aktuaalne kaameran lähetysaika siirtyi pysyvästi iltayhdeksään 27. tammikuuta 1992.
Suomalaisia ja virolaisia lähetysaikoja vertailtaessa tulee muistaa ottaa huomioon myös se, että Neuvosto-Virossa noudatettiin tunnin Suomea edellä olevaa Moskovan aikaa. Itä-Euroopan normaaliaikaan Virossa palattiin 24.9.1989. Tämän jälkeen Suomen ja Viron kellot ovat käyneet samaa aikaa... |
| Mistä kannattaisi lähteä etsimään tietoa suomalaisesta kartanokulttuurista 1950-luvulla? Löytyykö esimerkiksi tietokirjaa/-kirjoja, joissa käsitellään… |
96 |
|
6.6.2023 |
|
Kannattaa lähteä etsimään tietoa aiheesta hieman laajemmalla aikaperspektiivillä, sillä suomalaisia kartanoita, niiden historiaa ja kartanoelämää käsitteleviä teoksia löytyy kyllä, mutta en onnistunut löytämään sellaisia, jotka keskittyisivät ihan pelkästään 1950-lukuun. Todennäköisesti näissä pidempää aikaväliä käsittelevissä teoksissa on käsitelty myös etsimääsi 1950-lukua, mutta saatat joutua hieman kahlaamaan löytääksesi juuri sinua kiinnostavaa tietoa.
Esimerkiksi hakusanayhdistelmillä 'kartanot', 'historia', 'Suomi' tai 'kartanot', 'kulttuurihistoria', 'Suomi', löytyy paljon teoksia Kirkes-kirjastojen aineistohausta: https://kirkes.finna.fi/
Finna.fi -hakupalvelusta löydät näet myös laajemmin aineistoa esimerkiksi muiden... |
| Löytyykö mistään nuotteja Tuure Kilpeläisen Ystävänpäivä -kappaleeseen? |
77 |
|
30.5.2023 |
|
Tuure Kilpeläisen säveltämää ja sanoittamaa Ystävänpäivä-kappaletta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Laulun sanoja voi hakea lisäämällä nimi- ja esittäjätietoon sanan lyrics. Teksti sointumerkeillä varustettuna löytyy esim. tältä sivustolta. |
Kysy kirjastonhoitajalta
