| Mistä löydän Faust-suomennokset? |
230 |
|
|
|
Tarkoitat varmaankin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Faustin ensimmäisen ovat suomentaneet Kaarlo Forsman (1884), Valter Juva (1916). Otto Manninen on suomentanut molemmat osat (1934 – 36).
Lönnrot-projektissa ovat luettavissa Faustin ensimmäinen osa Kaarlo Forsmanin suomentama ja toinen osa Otto Mannisen suomentamana.
http://www.lonnrot.net/etext.html#Goethe
Myös Gutenberg-projektissa on luettavissa Kaarlo Forsmanin suomentama Faustin ensimmäinen osa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348.html
Painettuna Faust-suomennoksia on kyllä lainattavissa Suomen kirjastoissa. Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä kirjastoa käyttäisit. Esimerkiksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat Mannisen Faust-suomennosten saatavuuden voit... |
| Kuka muu on suomentanut J. L. Runebergin runon Linnunpesä maantien varrella" kuin Kaarlo Forsman (mm. Lyyrisiä runoelmia 1 - teoksessa? Mistä tämä suomennos… |
128 |
|
|
|
Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy Edvin Avellanin suomennos J. L. Runebergin runosta Fogelboet vid landsvägen. Suomennos on vuodelta 1874.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906653?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=36
Otto Mannisen suomennos runosta on vuodelta 1948. Suomennos sisältyy teokseen Runoteokset 1. (useita painoksia).
https://finna.fi/Record/vaski.8198
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/BookDetails.aspx?BookID=58c46e5a-4852-46fe-bb66-79fd55621e4a
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906600?term=Linnunpes%C3%A4%20maantien%20varrella&page=38
http://runeberg.org/runeberg/1/fogelboe.html
|
| Iäkäs isäni lausui: "Hautausmaan puistossa näin kerran kävelevän Adelcreutzin, nuoren herran..." Hauta ja Suomen multakin runossa vilahti, ja: "hän on… |
159 |
|
|
|
Katkelmat viittaavat kovasti runoon Munter J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Muotoilu on tosin toinen. Suomen mullat mainitaan runossa myöhemmin ja runo päättyy Cajanderin suomennoksessa sanoihin ”Hän oli suomalainen”. Mannisella toteamukseen ”Olit suomalainen!”.
Paavo Cajanderin suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1918 /1889) Gutenberg-Projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12688/12688-8.txt
Otto Mannisen suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista (1922) Gutenberg-projektissa.
https://www.gutenberg.org/files/12757/12757-8.txt
Vänrikki Stoolin tarinoista on myös uudemmat käännökset Teivas Oksalalta ja Juhani Lindholmilta, mutta niiden sanamuoto on varsin toinen.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto... |
| Haluaisin tietää, minä vuonna/minä vuosina J. L. Runebergin runo "Flickan kom ifrån sin älsklings möte" on julkaistu suomeksi ja kenen/keiden kääntämänä?… |
266 |
|
|
|
Johan Ludvig Runebergin runosta Flickan kom ifrån sin älsklings möte (kokoelmasta Idyll och epigram, 1870) on kolme kirjoissa julkaistua suomennosta.
Otto Mannisen suomennos julkaistiin vuonna 1954 teoksessa Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset I (WSOY).
Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987 sisältyy teokseen Runeberg: Runoja I (Sahlgren).
Risto Ahti suomensi runon vuonna 2004 julkaistuun teokseen Idyllejä ja epigrammeja (WSOY).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sibelius Akatemian Laura-suomennostietokannasta löytyvät lisäksi Teivas Oksalan, Kimmo Pihlajamaan, Kyllikki Solanterän, Erkki Pullisen ja Erkki Tammelan suomennokset Sibeliuksen lauluun (op. 37 nro 5) ja Wilhelm Stenhammarin lauluun (op. 4b nro 1... |
| Etsin mahdollisimman tuoretta suomennosta Faust I -alkunäytöksestä näille säkeille: „So, take of traps and scenes your fill, And all you find, be sure to… |
157 |
|
|
|
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen Faustin ensimmäisestä osasta ilmestyi vuonna 1936. Mannisen suomennos on käännöksistä uusin. Aiemmin näytelmän suomensivat Kaarlo Forsman (1884) ja Valter Juva (1916).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8230 |
| Etsin suomennosta Goethen teoksesta: Urworte. Orphisch. Siitä Daimonin säkeistöä. Toiseksi Faust I:n Prologi taivaassa osasta arkkienkeli Rafaelin osuuden… |
199 |
|
|
|
Valitettavasti näyttää siltä, että Johann Wolfgang von Goethen runosarjasta Urworte. Orphisch ei löydy suomennosta, ei myöskään sarjan yksittäisistä runoista.
Faustista on olemassa kolme suomennosta. Alla olevassa linkissä on Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884.
Project Gutenbergissa on digitoituna Goethen Faust I. Digitoidusta teoksesta löydät helposti arkkienkeli Rafaelin repliikin.
RAFAEL.
Aurinkos soipi niinkuin ennen
Kilvassa siskomailmojen,
Rataansa säätämääsi mennen
Se pauhaa halki taivasten.
Salass' on ihmeen syyt ja juuret,
Joll' enkeleitäs riemastat;
On työsi, korkeat ja suuret,
Kuin luomis-aamull' armahat.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348-images.html
Faustin ovat suomentaneet myös Valter Juva (1916) ja... |
| Kuinka kuuluu J. W. Goethen runon "Selige Sehnsucht" suomennos, kenen laatima ja miltä vuodelta se on? |
348 |
|
|
|
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.
Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Saat suomennokset sähköpostiisi. |
| Onko J.W. von Goethen runoa Vermächtnis (perintö, viimeinen toivomus tai jotain sellaista) käännetty suomeksi ja jos on, miten se kuuluu? Se ilmestyi alunperin… |
210 |
|
|
|
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806 |
| Vänrikki Stoolin tarinoiden suomennoksista: onko O Manninen tehnyt kaksi käännöstä? Esimerkiksi vuonna 1922 (WSOY) ilmestyneen kirjan Sven Tuuvan alku: Sven… |
898 |
|
|
|
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.
Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330
https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…
http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html |
| Mistä ja kenen runosta seuraava pätkä: Sen tiedän, sen tunnen kyllä kuin paljon yhdellä hymyilyllä voi tehdä hyvää ja pahaa niin syvää.. |
216 |
|
|
|
"Sen kyllä tiedän, sen tunnen kyllä, / kuin paljon yhdellä hymyilyllä, / kuin paljon, paljon voi tehdä hyvää / ja tehdä pahaa, niin syvää."
Näin alkaa Otto Mannisen Säkeitä-kokoelman runo Köyhä. |
| Onko J. W. Goethen runoa Schatzgräber (Aarteenkaivaja) suomennettu. Usea säveltäjä on sen tulkinnut, ja kiinnostaa tietää löytyisikö siitä laulettava suomennos. |
182 |
|
|
|
J. W. Goethen runon Der Schatzgräber (1815) on suomentanut Otto Manninen. Suomennos Aarteenkaivaja sisältyy teokseen Johann Wolfgang von Goethe: Runoja (1928).
Muita suomennoksia runosta ei löydy.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
https://finna.fi/ |
| Mistähän löytäisin runon "Alla kotikuusen", jonka isoisäni isä lausui nuorisoseurassa Hammaslahdessa vuonna1900? |
222 |
|
|
|
Kyseessä on ilmeisestikin Otto Mannisen runo Alla kotikuusen. Runo on julkaistu nimimerkillä O. M. Savokarjalaisen osakunnan albumissa Koittaressa vuonna 1899. Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista. Alla on linkki runoon:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108548?term=Alla%20kotikuusen&page=9
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu |
| Etsin Johann Wolfgang von Goethen runojen suomennoksia. Erikoisesti syntymäpäiväjuhliani warten erästä suomennosta: "Wie an dem Tag, der dich der Welt… |
351 |
|
|
|
Otto Mannisen suomennos Johann Wolfgang von Goethen runoelmasta Urworte. Orphisch (1817) eli Alkuluotteita. Orfisia. julkaistiin Sininen kirja -aikakauskirjan numerossa 7 vuonna 1927. Runo on lehden sivulla 63. Kansalliskirjaston digitoiman lehden numerot ovat luettavissa verkossa. Alla on linkki suoraan lehden sivulle, jolla runo on .
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/573472?page=63
Runo sisältyy myös Goethen runojen kokoelmaan Runoja, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928 ja sittemmin on ilmestynyt mm. Delfiinikirjoissa vuonna 1980. Kokoelma on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| "Taa taival kevätkuinen jäi toivon kukkinee. Vie polku kuurapuinen nyt kotiin viimeiseen." Onko runo Otto Manninen? Kuinka se alkaa? Minulla on alku"Taas… |
592 |
|
|
|
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat toinen (Taas huurrekulmin...) ja kolmas (Taa taival...) säkeistö Otto Mannisen runosta Hääpäivä, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Matkamies : runoelmia (WSOY, 1938). Jälkimmäisessä sitaatissa kuukausi on tosiaan muutettu: Manninen runoilee helmikuusta. Runon viimeisen säkeistön loppu poikkeaa myös hieman siteeratusta. Manninen kirjoittaa: "Vie polku kuurapuinen, / vie kotiin viimeiseen." |
| Kuka on suomentanut J. L. Runebergin runon Svartsjukans nätter (Mustasukkaisuuden yöt)? |
743 |
|
|
|
Johan Ludvig Runebergin runot Svartsjukans nätter on viiden runoelman sarja. Mustasukkaisuuden yöt -sarjasta on olemassa sekä Otto Mannisen suomennos vuodelta 1948 että Tarmo Maneliuksen suomennos vuodelta 1987.
Mannisen suomennos löytyy teoksesta Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset 1 (WSOY, useita painoksia).
Maneliuksen suomennos sisältyy teokseen Johan Ludvig Runeberg: Runoja. 1 (Sahlgren, 1987).
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Missä runossa on:"Haaveet on haaveita vaikka ne kuinka kullassa ruskotelkoon" |
1152 |
|
|
|
Sangen lähelle kysymyksessä siteerattua runoa menee Otto Mannisen Pellavan kitkijä, jonka viimeinen säkeistö kuuluu näin:
"Pilvet on pilviä, vaikka ne kuinka
kullassa ruskotelkoot.
Toivot on turhia, vaikka ne kuinka
onnea uskotelkoot."
Pellavan kitkijä ilmestyi ensimmäisen kerran Mannisen esikoisrunokokoelmassa Säkeitä 1 vuonna 1905. Toki se löytyy myös Mannisen koottujen runojen kokoelmasta Runot (1950, viimeisin painos vuodelta 1992).
|
| En ole löytänyt mistään äänitettä (CD-levy tai C-kasetti) seuraavasta laulusta: säveltäjä: Ahti Sonninen laulun nimi: 1. Lammaspaimen (kuuluu sarjaan 7 laulua… |
456 |
|
|
|
Laulusta on tehty kaksi äänitettä, molemmat hankalia tapauksia.
1. Itä-Helsingin Musiikkiopisto on vuonna 2004 julkaissut CD:n "Laulu onnesta" (HJSCD-07)
2. Kangasniemen osuuspankki julkaisi vuonna 1984 LP-levyn ja kasetin nimellä "Lauluja Otto Mannisen runoihin" (LPOP-1000).
CD löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt lainassa (eräpäivä 4.10.2016). Siitä voi kuitenkin tehdä Tampereen kaupunginkirjastossa kaukolainatilauksen osoitteella http://luettelo.helmet.fi/record=b1748310~S9*fin. HelMet-kirjasto kaukolainaa maksutta, mutta Tampereella voi olla oma maksukäytäntö, joka selviää kirjastossa asioitaessa.
Heikki Poroila
|
| Miten on suomeksi tämä kohta Odysseiasta: "Wenn aber wieder ein Gott mich schlägt auf dem Weinroten Meer, ertragen will ich's .... denn schon viele Leiden litt… |
567 |
|
|
|
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
|
| Tarvitsisin Goethen Faust I:stä kohdan, jossa Faust pohtii Kaarlo Forsmanin kääntämänä näin: Jos keksisin, mi sisäisin on kaikkisuuden yhdytin. Se löytyy aika… |
723 |
|
|
|
Valter Juvan suomennos Goethen Faustista on vuodelta 1916. Otto Manninen suomensi Faustin vuonna 1929.
Saatte suomennokset kyseisistä kohdista sähköpostiinne.
|
| Kysyisin, olisiko mitenkään mahdollista selvittää, mistä kohdasta Faustia tämä englanninkielinen käännös mahtaa olla? THE LORD: Therein thou'rt free, according… |
1352 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Goethen Faustin I osasta, näytöksestä, joka on nimetty ”Alkunäytös taivaassa”.
Faustista on kolme suomennosta, Kaarlo Forsmanin (1884), Valter Juvan (1916) ja Otto Mannisen (1934).
Tässä Kaarlo Forsmanin suomennos kyseisestä kohdasta.
HERRA.
Vapaasti tepastellos silloinkin!
En saata vihata sun moisias.
Hengistä kieltävistä vähimmin
Mua vaivannut on konsaan veitikas.
Kuink' altis ihminen on velttouteen
Ja mielii huoletonna huikennella!
Silloinpa työnnän hälle perkeleen…
Saatte Juvan ja Mannisen suomennokset samasta kohdasta sähköpostiinne.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/3023
http://www.gradesaver.com/goethes-faust/e-text/prologue-in-heaven
http://www.gutenberg.org/files/18348/
https://fennica.linneanet.fi/... |
Kysy kirjastonhoitajalta
