| Mistä on peräisin viikonpäiväloru Maanantain lapsi on kaunis piltti Tiistain lapsi on kovin kiltti Keskiviikon lapsi murheita saa Torstain lapsi pois matkustaa… |
21528 |
|
|
|
Lastenkirjainstituutin tietokannan mukaan loru on englantilainen kansanruno:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Runo löytyy mm. kirjoista Peukaloputti: meidän vauvan lorut / (toimittanut Katriina Kauppila, kuvittanut Timo Kästämä) ja Suomen lasten runotar / toimittanut Kaarina Helakisa, kuvittanut Leena Lumme
|
| Mikä on länkä? Ilmeisesti liittyy jotenkin säähän (sateeseen?), mutta muuta en osaa asiayhetydestä päätellä… –Laaipppa utuinen ilma, Luoppa pilvi pikkarainen,… |
1977 |
|
|
|
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
|
| Haluaisin tietää mistä päin Suomea on lähtöisin seuraava (vanha) laulu? Onko se jotain tiettyä murretta? "Oipa sie Maarie moamaseni / olisko miulla tsirkun… |
1307 |
|
|
|
Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista:
http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult…
Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/?s=174
|
| Mistä löydän runon Matin muijan kuolemasta, joka alkaa jotnkin näin: Sattui kerran sattumalta Matin muija kuolemaan, Matti tuosta rovastille murhemielin… |
1563 |
|
|
|
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen laajin kansan laulukirja toisesta niteestä (vuoden 1907 laitos). Hieman tästä poikkeava versio on julkaistu Erkki Ala-Könnin toimittamassa Alavuden laulukirjassa (1978).
|
| Amerikassa asuva sukulainen s.1925 muistaa lasten lorusta alun joka menee näin:"Martta kartta karvajalka, löysi hiiren aitan alta, puolet söi, puolet möi ...."… |
1990 |
|
|
|
Amerikansukulaisenne muistama loru näyttäisi variaatiolta lorukirjallisuuteen Antti kantti karvakontti -muodossa taltioidusta kansanrunosta:
Antti kantti karvakontti
löysi hiiren aitan alta,
söi suolet, jätti puolet.
Käyttämieni lähdeteosten perusteella Antti kantti karvakontti -lorussa on vain nämä kolme säettä. Söi/möi-riimi, jota siinä ei ole, esiintyy toisessa Antti-lorussa:
Antti tantti lehmän löllö,
Kivennavan kirkon pöllö
meni ojasta ongelle,
sai kolme sammakkoa.
Yhden söi, toisen möi,
kolmannen vei muijalleen.
Mahdollinen jatko muisteltuun loruun on saattanut olla oma tilapäissepite tai kysymyksessä mainittua Martta kartta karvajalkaa vastaava sovitus jostakin muusta kansanperinteemme nimilorusta.
Kirjallisuutta:
Västäräkki... |
| Mistä löytyy vanha tarina, joka etenee tähän tyyliin: Oli rikas mies, rikas mies ja viisas mies. Toinen oli hänellä töissä ja sai palkaksi kanan. Oli rikas… |
1682 |
|
|
|
Tämä on todennäköisesti Kantelettaren kansanruno. Kantelettaren runot ovat myös verkkojulkaisuna, kysytty loru on n:o 237: Palvelin minä rikasta miestä, ks. http://schulers.com/books/el/k/Kanteletar/Kanteletar57.htm
Runosta on useita erilaisia versioita, mm. lastenlaulukirjassa, joka sisältää myös CD:n on muunnelma runosta:
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille, runo: Tiu vou vou, s.24-25.
|
| Keiden kirjoittamia ovat seuraavat lastenlorut: Sikin sokin sukkaset, lakki sekä rukkaset. Takkikin on nurinpäin, kuka kaiken sotki näin? KINTAAN KITAAN… |
3218 |
|
|
|
Ensimmäinen tiedustelemasi loru, "Sikin sokin sukkaset...", on kansanruno, ja se löytyy mm. teoksesta "Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa" (Karisto 2004).
Toisen lorun "Kintaan kitaan kädet käy.." alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta todennäköisesti kyseessä on myös kansanruno.
Tässä muutama linkki käyttökelpoisiin suomalaisen runouden tietokantoihin:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
|
| Mistä löytyisi perinteisiä sukka-aiheisia kansanrunoja, -loruja tai sananparsia? Ennen vanhaan itsetehtyjä sukkia annettiin kihlauksen merkiksi ja morsian… |
6881 |
|
|
|
Perinteisissä suomalaisissa häämenoissa morsian saattoi tosiaan antaa kosintaan myöntymisen merkiksi sukat puhemiehelle, sulhaselle ja toisinaan sulhasen suvullekin ja jakaa sukkia tulevalle suvulleen häissä antimina eli morsiuslahjoina.
Sukka-aiheisia kansanrunoja löytyy esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjasta (SKVR, julk. 1908–1948, 1997). SKVR nykyisin käytettävissä myös internetissä tietokantana(http://www.finlit.fi/skvr/).
Mm. Martti Haavion toimittamassa teoksessa 'Laulupuu: Suomen kansan tunnelmarunoutta' (2. p. WSOY, 1980) on niin ikään joitakin sukka-aiheisia runoja, mutta ne eivät varsinaisesti liity häämenoihin. Sukka-sana esiintyy myös monissa lastenloruissa, esimerkiksi Ulla Lipposen toimittamassa teoksessa... |
| Mistä runosta ovat seuraavat säkeet: Lauri Laatu poijukainen mahdoll. jatkuu miehen kantakaunokainen |
948 |
|
|
|
Kyseinen runo on Kantelettaren kolmannessa kirjassa.
63. Äitin vaivan palkinto.
Lauri, laatu poiukkainen,
miehen kanta kaunokkainen,...
Suora linkki verkko-Kantelettareen http://www.tks.pp.fi/kanteletar/3.kirja/iii63.htm
|
| "Jos mun tuttuni tulisi" alkuinen suomalainen kansanruno on lähteiden mukaan käännetty sadoille kielille. Giuseppe Acerbi, muinainen kulttuurimatkaaja, kun… |
6588 |
|
|
|
Ainakin seuraavalla sivustolla on runon ranskalainen versio nuottien kera.
http://www.parkkinen.org/acerbi.html
Runo ilmestyi siis aluksi englanniksi ja ranskaksi Acerbin ja Skjöldebrandin matkakirjoissa.
Oulun kaupunginkirjaston digitaalisen kirjaston Oulun Arkin kokoelmista löytyy Skjöldebrannin englanninkielinen käännös:
http://tunneli.ouka.fi/kirjasto/digiKirjat/kirjat/5627oulu_4.pdf
Runo on Kantelettaren runo ja myös englannin- ja ranskankielisistä Kantelettaren käännöksistä runo löytyy uudempina käännöksinä kuin nuo Acerbin ja Skjöldebrannin käännökset.
Kantelettaren käännökset löytyvät Joensuun seutukirjastosta samoin kuin matkakirjatkin.
|
| Missä kirjassa runo: uni ulkoa kysyvi, unenpoika porstuasta |
1521 |
|
|
|
Kyseessä lienee suomalainen kansanruno:...Uni jo ulkoa tulevi,
unenpoika portuasta, unituuttinen kädessä, unisulka tuuttimessa.
Se löytyy mm. kokoelmasta Pikku Pegasos (s.265).
|
Kysy kirjastonhoitajalta
