Voidaanko Armas J. Pullan tarinat teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) jäljittää joihinkin yksilöitäviin lähteisiin?

Kysytty
9.9.2020

Armas J. Pulla on kirjoittanut mm. kirjat
• Armas J. Pulla (1959) Ihana kausi 1900.
• Armas J. Pulla (1981) Tammikuun ensimmäinen 1900

Molemmissa kirjoissa on mielikuvituksellisia kertomuksia mm. Pariisissa, Rivieralla ja Nizzassa venäläisten aristokraattien juhlimisesta ja elämäntavoista.

Osa aristokraattien nimistä on tuttuja ja tunnistettavissa olevia. Joissakin on ilmiselviä virheitä. Mistä Pulla on nämä uskomattomilta kuulostavat tarinat kerännyt? Voidaanko tarinat jäljittää joihinkin yksilöitäviin lähteisiin, jotta tarinoita voisi lähdekritiikin läpäisevällä tavalla käyttää tutkimuksen lisämausteena?

Vastaus

Vastattu
9.9.2020
Päivitetty
9.9.2020

Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.

Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana. Esimerkiksi Martti Sinerman kirjoittama elämäkerta "Jees", sanoi Armas J. Pulla (Armas J. Pulla -seura, 2004) voisi tarjota lisätietoa kirjailijasta. Myös Pullan teos Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii (1980) voisi tarjota lisätietoa erityisesti Pariisia koskevista yksityiskohdista. Nuori Voima -lehden numerossa 1 vuodelta 1982 on myös Eija Siliuksen artikkeli "Armas J. Pullan ihana aika". Toinen lähestymistapa on ryhtyä tutkimaan Pullan teoksissaan kuvaamia aikakausia, henkilöitä ja tapahtumia.

Tutkimusten lisämausteena käytetään usein vanhoja tekstejä, jotka eivät välttämättä läpäise nykypäivän lähdekritiikin standardeja. Lukijan oletetaan ymmärtävän näiden anekdoottimaisesti käytettyjen tekstien historiallisuuden, mutta tarpeen mukaan sen voi myös tehdä läpinäkyväksi omassa tekstissään.

 

Lähteet

Pulla, Armas J.: Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii. Otava, Helsinki 1980.

Silius, Eija: "Armas J. Pullan ihana aika". Nuori Voima, 1/1982.

Sinerma, Martti: ”Jees”, sanoi Armas J. Pulla. Armas J. Pulla -seura, 2004.

Skog, Tapio & Syrjö, Veli-Matti: "Pulla, Armas J. (1904 - 1981)." Kansallisbiografia. SKS, julkaistu 3.4.2006, päivitetty 17.3.2016. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7837 (viitattu 9.9.2020)

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Sinerman kirjoittamassa elämäkerrassa muistaakseni kerrottiin, että Pulla teki lähes vuosittain pitkiä taustatiedonkeruureissuja Ranskaan, joita hän onnistumatta yritti saada vähennetyksi verotuksessa (lähteistä lienee mahdotonta saada tarkempaa tietoa, ellei häneltä jäänyt noita muistiinpanoja talteen kirjailija-arkistoksi). Näitä kertyneitä tietoja ja anekdootteja hän sitten kierrätti useissa kirjoissaan.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.