Kirjastot.fi-koordinaatioryhmän muistio 14.12.2020

Kirjastot.fi:n koordinaatioryhmän kokous

Aika: 14.12.2020 klo 9.00 alkaen
Paikka: Teams-verkkokokous

Paikalla:

Katri Vänttinen, pj.
Mika Mustikkamäki, AVI 
Juha Hälinen, yleiset kirjastot
Tiina Helamaa, erikoiskirjastot
Lassi Lager, Kansalliskirjasto
Jonna Toukonen, yliopistokirjastot
Susanna Kinnari, AMKIT-konsortio
Rauha Maarno, Suomen kirjastoseura
Tuomas Pelttari, Suomen musiikkikirjastojen yhdistys
Nina Granlund, Vake, siht.
Anna-Maria Malm, Vake
Päivi Litmanen-Peitsala, Vake
Matti Sarmela, Vake
Johanna Laurila, Vake

Poissa: Leena Kinnunen (yleiset kirjastot), Mikael Gros (FSBF), Susanne Ahlroth (AVI)


1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Katri Vänttinen avasi kokouksen klo 9.00.

2. Kuulumiskierros

- Katri Vänttinen Helsingin kaupunginkirjastosta kertoi kuulumiset pääkaupungista. Kuten tunnettua, ajat ovat poikkeukselliset ja myös kirjastot ovat olleet hyvin erityislaatuisten tilanteiden edessä. Keväällä puhjennut koronaepidemia vaikutti monella tavalla yhteiskunnan toimintaan ja kirjastojen näin laaja sulkeminen oli ennen näkemätöntä. Sen seurauksena havaittiin kuitenkin, kuinka kirjastojen palveluista osa on väestön hyvinvoinnin sekä toiminnan kannalta välttämättömiä. Näin ollen syksyyn tultaessa uudet rajoitteet koskevat kirjastoja eri tavalla, täydellistä sulkemista ei enää ehdotettu Helsingissä, vaan toiminta on rajattua. Aineiston lainaus ja palautus ovat rajatusti mahdollisia sekä asiakkaiden käytössä on tietokoneita välttämätöntä asiointia varten. Koronarajoitukset ovat herättäneet monenlaisia reaktioita asiakkaissa, myös negatiivisia. Rajoitetun palvelun aikana erityisesti kritiikkiä herättää maskipakko.

Lainaus on silti todella aktiivista, vaikka käynnit luonnollisesti ovatkin pudonneet noin kolmasosaan normaalista.

- Mika Mustikkamäki totesi, että Aluehallintovirastoissa koronatoimet ovat olleet keskiössä, tällä hetkellä linjauksia luodaan alueellisissa nyrkeissä.

Hankehakemukset ensi vuodelle on jätetty. Ne vähenivät tänä vuonna selvästi: valtakunnan tasolla hakemusten määrä laski 30% ja haettu rahamäärä n. 25%. Suurin lasku oli jatkuva oppiminen -aihealueen hankehakemuksissa. Päätökset lähetetään maaliskuussa.

Valtakunnallisen koulutuskalenterin suunnitelmat alkavat olla valmiit. Yleisten kirjastojen tilastojen täyttö alkaa tammikuussa, ohjekirje on jo lähetetty.

Mika kertoi myös Nordic Libraries Annual -konferenssista, joka järjestettiin ensimmäisen kerran tänä vuonna 5.-6.11.2020, verkossa. Se saavutti suuren suosion, vierailijoita oli yli 800. Aiheena oli kestävä kehitys.

- Juha Hälinen Jyväskylän kirjastosta kuvaili, miten Jyväskylässä koronasulku ja rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet toimintaan. Keväällä kirjasto oli suljettu, mutta syksyllä auki joulukuuhun saakka. Rajoitustoimet otettiin juuri 14.12. käyttöön, siten, että uloslaiaus ja varausten nouto on mahdollista. Havainnot ovat samanlaiset kuin Helsingissä, ja joissain asiakkaissa herää rajoitusten johdosta kapinahenki. Aineistoa on lainattu paljon, ehkä uuden sulun pelossa, maskeista on annettu palautetta.

Jyväskylässä on saatu saavutettavuustyöt verkkosivuilla valmiiksi. Suunnitteilla on asiakastilausmahdollisuus Varastokirjaston aineistoon suoraan, ilman kirjaston kaukopalvelulomakkeen käyttöä.

- Tiina Helamaa Väestöliiton kirjastosta toi terveiset erikoiskirjastoista. Erikoiskirjastojen neuvostoon on valittu uusi kokoonpano, ja myös uutta strategiaa on työstetty, siinä korostetaan yhteistyön merkitystä. Koronarajoitusten vuoksi on alettu toimittaa lainoja sisäisille asiakkaille kotiin.

- Lassi Lager Kansalliskirjastosta suositteli säännöllisiä Missä mennään -katsauksia, joissa kerrotaan Kansalliskirjaston tuoreita kuulumisia. Korona vaikuttaa, kuten muuallakin, Kansalliskirjasto on auki rajoitetusti muutaman tunnin päivässä varausten noutoa ja palautuksia varten. Palautteet ovat samantapaisia kuin muualla.

Finnan kehittäminen on ollut aktiivista, uusi 2025 visio julkaistiin keväällä.

Tiedonhallinnan ohjausryhmä aiotaan uudistaa maaliskuussa, jäsenehdotuspyynnöt ovat tulossa sektoreille. Ryhmä ohjaa Melindaa sekä kuvailuyhteistyötä.

- Jonna Toukonen Tritoniasta toi yliopistokirjastojen kuulumisia. FUN Suomen yliopistokirjastojen verkoston puheenjohtajaksi on valittu Ari Muhonen Jyväskylästä. Vaasan kampuksella remontoidaan, myös kirjasto muuttaa.

Koronatoimet iskivät Vaasaan rajusti etenkin syksyllä, kun kaupunki lennähti leviämisvaiheeseen varsin nopeasti ja epidemia kiersi erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Niinpä kirjasto ehti olla Tritoniassa auki vain noin kaksi viikkoa, sen jäkeen rajoitetusti ja lopulta suljettuna kokonaan. Tällä hetkellä palvelu toimii 10 asiakasta kerrallaan sisään -periaatteella ja tarkoilla turvatoimilla. Vaasassa maskit ynnä muut eivät enää aiheuta valituksia niin kuin muut ovat kuvailleet, ehkäpä siksi, että epidemian leviäminen oli siellä niin raju. Kirjasto on parhaillaan myös valmistautumassa muuttoon.

- Susanna Kinnari kertoi AMKIT-konsortion uutisia. Konsortion uusi puheenjohtaja on Mira Juppi Savonia-ammattikorkeakoulusta Kuopiosta. AMKIT-kirjastoissa on vaihdettu aineistotietokantaa, Alma on otettu käyttöön monissa kirjastoissa. Kirjastoja on yritetty pitää auki niin paljon kuin mahdollista. Verkkoluennot ja -koulutukset ovat saaneet suuren suosion ja niitä on järjestetty paljon. 

Keväällä toteutettiin käyttäjäkysely. Siinä saatiin suhteellisen positiivista palautetta, vaikka toteutus osuikin maaliskuulle, jolloin poikkeusajat iskivät yhteiskuntaan dramaattisella tavalla.

Avoin tiede työllistää jonkin verran. Aiheeseen voi tutustua tarkemmin Avointiede.fi-sivulla.

Uusi strategia on valmisteilla myös AMKIT-konsortiossa.

- Rauha Maarno Kirjastoseurasta kuvaili kevään kirjastojen sulkemisen aiheuttamia tunnelmia. Maarnon mukaan kirjastojen merkitys mm. henkisen hyvinvoinnin kannalta tuli selvästi näkyviin. Kirjastoseura teki kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin kirjastonkäyttäjien reaktioita ja mielipiteitä kirjastojen sulkemisesta.

Kirjastoseura toimi aktiivisesti kirjastojen mahdollisimman nopean avaamisen puolesta ja nyt syksyllä asioinnin jatkumisen tukeminen on ollut tärkeä tehtävä.

Kirjastoseurassa on laadittu uusi strategia. Siihen kuuluvat kansallinen e-kirjasto, kirjastojen roolin kohentaminen ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä osaamisen kehittäminen.

Kuntavaalit lähestyvät. Kirjastoseuralla on kampanja vaaleista, se lanseerataan helmikuussa ja materiaalia myös paikalliseen toteutukseen tulee tarjolle. Pirjo Soininen voi kertoa lisää kiinnostuneille.

- Tuomas Pelttari antoi Suomen musiikkikirjastojen yhdistyksen tilannekatsauksen. Yhdistys on pitänyt hallituksen kokouksen ja kevätkokouksen etänä, mutta kansainvälinen kongressi siirrettiin ensi vuoteen. Yhdistykselle valittiin uusi hallitus, Pelttari jatkaa puheenjohtajana. Musiikkiaineiston varastoimisen kannalta tieto siitä, että Varastokirjasto säilyy Kuopiossa oli hyvä uutinen. Näin yhteistyö ja suunnitelmat voivat edetä. Yhdistys on julkaisemassa kirjan ensi vuoden alussa. "Maagisessa paikassa" kertoo musiikkikirjastojen toiminnasta ja historiasta. Lisäksi yhdistys alkaa uudelleen julkaista lehteään, Intervallia.

Keskusteltiin Fono.fi:n uudistamistarpeesta. Yle Arkisto on käynnistänyt vanhan Fono-tietokannan vaihtamisen uuteen media- ja metatietopalveluun. Sen myötä jossain vaiheessa nykyinen Fonosta metatietoa Fono.fi-palveluun siirtävä rajapinta suljetaan. Fono.fi ei ole myöskään saavutettava verkkosivusto. Sivuston muuttaminen saavutettavaksi vaatii käytännössä sen uudelleenrakentamisen ja julkaisualustan vaihtamisen.  

Fono.fi:n sisältö indeksoidaan kotimaisen aineiston osalta Finna.fi:n Violaan. Haravoinnissa joudutaan muuttamaan työkaluja, joten Kansalliskirjastossakin on työtä edessä Fono.fi:n uudistamisen yhteydessä.

Matti Sarmela totesi vielä, että Fono.fi:llä on oma, vakiintunut käyttäjäkuntansa. Fono.fi:n sulkeminen aiheuttaisi todennäköisesti palautevyöryn. Keväällä on tarkoitus tehdä käyttäjäkysely Fono.fi:n käyttäjille. Fono.fi:n tulevaisuuden vaihtoehtoja käydään läpi kevään kokouksessa tarkemmin. Lassi Lager, Matti Sarmela ja Tuomas Pelttari sopivat tekevänsä yhteistyötä asiassa.

3. VAKE/Kirjastot.fi-katsaus 2020 ja 2021

Matti Sarmela kertoi menneestä vuodesta, joka on on ollut myös VAKE-toiminnassa ja Kirjastot.fi-palvelutuotannossa poikkeuksellinen. Kirjastojen sulku aiheutti keväällä suuren kasvun verkkopalvelujen käytössä, myös Kirjastot.fi:ssä. Osassa Kirjastot.fi-palveluita katselumäärät  kasvoivat huimasti edellisvuoteen verrattuna ja verkkotoimitustyö lisääntyi. Syksyllä palveluiden käyttö on tasaantunut. Kirjastot.fi:n konseptiuudistus on edistynyt vuoden mittaan, Kirjastokaistalla on toteutettu saavutettavuusvaatimusten mukaisesti tekstitys, AKE-viestintä ja yhteistyö ovat toimineet hyvin.

Vuodelle 2021 VAKE:n  toimintasuunnitelmassa on useita painopisteitä. Tärkeissä rooleissa ovat Finna-yhteistyö, digimediahanke, Fono.fi-yhteistyön jatkumisen selvittäminen sekä AKE-viestintäyhteistyö. Viestintäyhteistyötä aiotaan kehittää myös AVIen kanssa. Lisäksi ohjelmassa ovat uudistetun eKirjaston viimeistely, Kirjastot.fi:n konseptiuudistuksen valmistuminen, loput saavutettavuuskorjaukset Kirjastot.fi-palveluihin, korjauksia Yleisten kirjastojen tilastot -tietokantaan, verkkopalvelujen toimivuuden ja tuotannon jatkuvuuden varmistaminen sekä teknisen tiimin työn organisointi ja sen toiminnan kehittäminen. VAKE koordinoi kansallisesti digitukihanketta heinäkuuhun 2021 asti.

Ryhmässä keskusteltiin yleisten kirjastojen kansallisen e-kirjaston suunnitelmista ja edistämisestä, erityisesti digimediahankkeesta sekä sen yhteydestä eKirjasto.kirjastot.fi:hin. Matti totesi, että eKirjasto.kirjastot.fi  on toiminut vuosia yhteisen e-aineistotarjottiminen testitalustana ( noin 500 000 istuntoa vuosittain). eKirjasto.kirjastot.fi on myös digimediahankkeen käytettävissä sekä selvitysvaiheessa että yhtenä edustakehikkovaihtoehtona tuotantovaiheeseen. Susanna Kinnaria kiinnosti tilastotietokannan uusiminen erityisesti siksi, että tieteellisten kirjastojen yhteistilaston tuki lakkaa, joten uutta toteutusta haetaan. Asiasta keskusteltiin ja ehdotettiin, että tilastointia voitaisiin käsitellä tarkemmin yhdessä esimerkiksi keväällä koordinaatioryhmän kokouksessa.

Liite: VAKE/Kirjastot.fi-katsaus 2020 ja painopisteet 2021 (pdf)

 

4. Digimediahanke

Suvi Sivulainen esitteli digimediapalvelukonsepti-selvityshankkeen päämäärän, verkoston, yhteistyökumppanit sekä hankkeen aikataulun. Konsulttien työstä on tarkoitus esittää tuloksia mm. huhtikuun lopussa webinaarissa. Kirjastoille tarjotaan tilaisuutta keskustella chat-tapaamisissa. Loppukäyttäjien näkemyksiä pyritään myös kartoittamaan mm. workshopeissa. 

Koordinaatioryhmästä hanke on varsin mielenkiintoinen. Todettiin, että sen edetessä on käytävä keskustelua eKirjasto.kirjastot.fi:n ja hankkeen suhteesta toisiinsa. Olennaisinta on, miten ja millaista sisältöä kansalliseen lainattavaan e-kokoelmaan saadaan. Rahoituksesta kysyttiin. Tämä on pohdinnassa, kunnat ovat tällä hetkellä rahoituksesta päävastuussa ja tähän ei välttämättä muutosta tule. Odotuksissa on, että keväällä saataisiin ratkaisuehdotus ja sille hintalappu. Todettiin, että valtiovarainvaliokunta on esittänyt kansalliselle e-kirjastolle miljoonan euron määrärahan. 

Liite: Suvi Sivulaisen esitys (pdf)

 

5. Ennakkotehtävät

Koordinaatioryhmä on kokoontunut vuodesta 2018 alkaen. Jo ensimmäisessä kokouksessa toivottiin, että ryhmän toiminta olisi osallistavampaa. Tähän kokoukseen ryhmälle oli lähetetty ennakkotehtäviä, joita työstettiin pienryhmissä. Keskustelujen jälkeen tehtiin yhteenvedot ryhmien havainnoista.

Ennakko B: Kansallinen keskustelu

Tehtävä B käsiteltiin ensin yhdessä: todettiin, että ehdotus siitä, että osallistujat laatisivat lyhyet kuulumiset kirjallisesti kuukautta ennen kokousta, on hyvä. Näiden pohjalta Kirjastot.fi-toimitus voisi nostaa asialistalle yhteisiä ajankohtaisia teemoja.

Ennakkotehtävä A:

1) Mikä on Kirjastot.fin merkitys alan tiedonvälityksessä?

Kirjastot.fi:n rooli nähtiin hyvin vahvana, sillä on vakiintuneet toimintatavat ja sinänsä jo valmiiksi vahva brändi. Erityisesti avoimet työpaikat ja työnhakuilmoitukset mainittiin kaikkien ryhmien koosteissa, myös tapahtumat, koulutukset sekä uutiset. Useampi ryhmä näki myös, että sähköpostitse tuleva ilmoitus tiedotuksesta on hyvä, monet seuraavat tiedotusta sen pohjalta. Muu tiedotus esimerkiksi somessa on pirstaleista, mutta perinteinen ja some-tiedotus täydentävät hyvin toisiaan.

Alan keskustelu on nykyisin hajaantunut eri ryhmiin, alustoille ja sosiaaliseen mediaan, 1994 perustettua Kirjasto-Kaapelia ei ehkä enää tarvita. Keskustelupalstat nähtiin toisaalta hyödyllisinä, toisaalta aikansa eläneinä tai uudistamista kaipaavina. Todettiin, että on hyvä, että AVIt ja Kirjastot.fi aikovat keskustella tiedotuksensa tehtävistä ja niiden välisistä eroista.

2) Mitä pitäisi tehdä, että tiedonvälitys alalla paranisi?

Kirjastoalan tiedonvälityksen koettiin olevan hyvässä kunnossa. Jonkin verran keskusteltiin siitä, että tiedon jakaminen läpi organisaation kirjastojen työtekijöille ei aina toimi, esimerkiksi Yleisten kirjastojen neuvoston käsittelemät asiat ja käymät keskustelut eivät välttämättä tule tarpeeksi kirjastolaisten tietoon.

3) Kehitysideoita Kirjastot.fi:n konseptiuudistukseen

Konseptiin toivottiin selkeyttä, visuaalisuutta, asioiden helpompaa löydettävyyttä. Kirjastot.fi:n brändiä ei välttämättä syytä lähteä vahvistamaan, se ei ole loppukäyttäjälle itsessään merkittävä. Koulutuskalenterin päivämäärien merkintään toivottiin parannusta, toivottiin myös koosteita ajankohtaisista asioista samaan tyyliin kuin Kansalliskirjaston Missä mennään? -ajankohtaiset kuulumiset. Kaikkiaan todettiin kuitenkin, että konseptiuudistukseen ei oikein ollut uutta lisättävää edellisten työpajojen jäljiltä. Osa ryhmistä ei ehtinyt keskustella tästä aiheesta.

6. Seuraava kokous

Seuraavan kokouksen päivämääräksi sovittiin 29.4.2021. Ajankohtaiskatsausten tekstit toivottiin toimitettaviksi viimeistään 1.4.

7.  Kokouksen päättäminen.

Kokous päätettiin klo 12.