Yhteislaulua

Olemme järjestämässä elokuun pimenevään iltaan yhteislaulutilaisuutta. Tilaisuus on tarkoitus pitää ulkoilmassa ja laulajille jaettaisiin monistettuna laulun sanoja. Mitä tekijänoikeudet sanovat tähän? Saammeko monistaa mitä haluamme laulattaa, vai vain niiden vanhojen laulujen sanoja, joissa tekijänoikeudet eivät enää ole voimassa?

Score: 0
Pysyvä linkki

Hei!

Tekijänoikeuksista saa tietoa osoitteesta www.kopiosto.fi

Sen laulut.fi-sivuilta löytyi seuraavanlainen tieto "Tarvitsenko jonkinlaisen luvan, jos kopioin lauluja esim. kirjaston kirjoista? Laulujen kopiointi kirjastojen kirjoista muuhun kuin yksityishenkilöiden omaan henkilökohtaiseen käyttöön edellyttää oikeudenhaltijan eli tekijän ja/tai kustantajan luvan."

Lisäksi Kopioston nettisivujen mukaan esim. kuntien hankkimat yleiset valokopiointiluvat eivät koske nuottien tai nuottikirjojen kopiointia. Yleisesti sanotaan, että "Tekijäoikeuslain mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Yksityisen käytön piiriin kuuluvat perhe ja lähimmät ystävät. Yksityistä käyttöä varten valmistettuja kopioita ei saa käyttää muuhun kuin yksityisiin tarkoituksiin. Näin ollen valmistettuja kopioita ei saa myydä eikä julkisesti esittää."

Selvensiköhän tämä yhtään asiaa?

Score: 0
Pysyvä linkki

Vapaasti voi monistuttaa yhteislaulutilaisuuteen sellaisia tekstejä, joiden tekijänoikeus on lakannut eli kirjoittajan kuolemasta on 70 vuotta. Kaikki ns. perinnemusiikki on tällaista, samoin pääosa vanhemmasta ohjelmistosta yleensäkin. Mutta täytyy muistaa, että suoja-aika lasketaan tekstin tekijän, ei säveltäjän mukaan.

Jos laulun teksti on edelleen tekijänoikeuden suojaama, sen monistamiseen ja levittämiseen yleisön keskuuteen tarvitaan kirjoittajan tai hänen perikuntansa lupa. Ennen Sanasto ry:n perustamista Suomessa ei ole ollut varsinaisesti tekstin kirjoittajien etuja suoraan valvovaa tekijänoikeusjärjestöä, joten lupakäytännötkin ovat olleet kirjavia. Kun on kyse yksiselitteisesti laululyriikasta, Teosto on edustanut myös näitä tekijöitä. Sillä ei ole kuitenkaan ns. yleistä runojen tekijöiden edustusoikeutta ja monet lauluthan on tehty olemassa olleeseen runoon.

Joissakin tapauksissa myös kolmannella osapuolella eli käytännössä kustantajalla voi olla sanansa asiaan sanottavana, jos kyseessä on ns. kustannettu musiikki. Siitä on voitu tehdä sopimus, jonka seurauksena lupa täytyisikin saada nuotin kustantajalta. Tämän luvan voi saada Teoston kautta, koska se edustaa nuotinkustantajien oikeuksia.

Helpoin tapa selvitä tästä on tietenkin pitäytyä tekijänoikeudellisesti vapaissa teksteissä - ja musiikissa. Julkinen yhteislaulutilaisuushan sisältää musiikin julkista esittämistä, joka ei sekään ole tekijänoikeudellisesti täysin vapaata, ellei tilaisuuden järjestäjällä (esimerkiksi kirjastolla) ole sopimusta Gramexin ja Teoston kanssa. Kaikilla Suomen kunnilla on, joten niiden järjestämissä yhteislaulutilaisuuksissa tämä puoli on hoidettu.

Heikki Poroila

PS Muuten olen sitä mieltä, että neuvojen antaminen tekijänoikeuslakiin liittyvissä asioissa anonyymisti on huono tapa. Viittaan edelliseen vastaukseen 17.6. klo 15:04. Kyllä kysyjällä on oikeus tietää, kuka juridisen tulkinnan esitti.

Score: 0
Pysyvä linkki

Vapaasti voi monistuttaa yhteislaulutilaisuuteen sellaisia tekstejä, joiden tekijänoikeus on lakannut eli kirjoittajan kuolemasta on 70 vuotta. Kaikki ns. perinnemusiikki on tällaista, samoin pääosa vanhemmasta ohjelmistosta yleensäkin. Mutta täytyy muistaa, että suoja-aika lasketaan tekstin tekijän, ei säveltäjän mukaan.

Jos laulun teksti on edelleen tekijänoikeuden suojaama, sen monistamiseen ja levittämiseen yleisön keskuuteen tarvitaan kirjoittajan tai hänen perikuntansa lupa. Ennen Sanasto ry:n perustamista Suomessa ei ole ollut varsinaisesti tekstin kirjoittajien etuja suoraan valvovaa tekijänoikeusjärjestöä, joten lupakäytännötkin ovat olleet kirjavia. Kun on kyse yksiselitteisesti laululyriikasta, Teosto on edustanut myös näitä tekijöitä. Sillä ei ole kuitenkaan ns. yleistä runojen tekijöiden edustusoikeutta ja monet lauluthan on tehty olemassa olleeseen runoon.

Joissakin tapauksissa myös kolmannella osapuolella eli käytännössä kustantajalla voi olla sanansa asiaan sanottavana, jos kyseessä on ns. kustannettu musiikki. Siitä on voitu tehdä sopimus, jonka seurauksena lupa täytyisikin saada nuotin kustantajalta. Tämän luvan voi saada Teoston kautta, koska se edustaa nuotinkustantajien oikeuksia.

Helpoin tapa selvitä tästä on tietenkin pitäytyä tekijänoikeudellisesti vapaissa teksteissä - ja musiikissa. Julkinen yhteislaulutilaisuushan sisältää musiikin julkista esittämistä, joka ei sekään ole tekijänoikeudellisesti täysin vapaata, ellei tilaisuuden järjestäjällä (esimerkiksi kirjastolla) ole sopimusta Gramexin ja Teoston kanssa. Kaikilla Suomen kunnilla on, joten niiden järjestämissä yhteislaulutilaisuuksissa tämä puoli on hoidettu.

Heikki Poroila

PS Muuten olen sitä mieltä, että neuvojen antaminen tekijänoikeuslakiin liittyvissä asioissa anonyymisti on huono tapa. Viittaan edelliseen vastaukseen 17.6. klo 15:04. Kyllä kysyjällä on oikeus tietää, kuka juridisen tulkinnan esitti.

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?