Tietokantojen suoja-aika

Tulkitsenko mielestänne väärin lakia jos ajattelen että kirjastojemme tietokantojen tekijänoikeudelliset suoja-ajat ovat päättymässä kohtapuolin, kun 15 vuotta tulee täyteen niiden verkkoon laittamisesta? Onko hakuliittymän avaaminen "yleisön saataville saattamista" (§2 4. mom)?

Pykälä §49 "Luettelon ja tietokannan valmistaja" sanoo:

Sillä, joka on valmistanut

1) luettelon, taulukon, ohjelman tai muun sellaisen työn, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, taikka

2) tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta,

(...)

Edellä 1 momentissa säädetty oikeus on voimassa, kunnes 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona työ valmistui, tai jos työ saatettiin yleisön saataviin ennen tämän ajanjakson päättymistä, 15 vuotta siitä vuodesta, jona työ saatettiin ensimmäisen kerran yleisön saataviin.

Score: 0
Pysyvä linkki

Tämä ns. luettelonsuoja ei ole varsinaista tekijänoikeutta, mutta asia ei valitettavasti ole sen takia yhtään yksinkertaisempi. Siksi pari pohdintaa ehkä inspiroivaa näkemystä.

1. Pykälä 49 on alunperin säädetty suojelemaan puhelinluetteloiden kaltaisia isoja hakemistoja välittömältä taloudelliselta hyväksikäytöltä. Mikä soveltuu painettuun luetteloon, ei noin vain siirry immateriaalisten tietokantojen puolelle.

2. Laki suojaa vain "huomattavaa panostusta" edellyttäneitä tietokantoja, ja niissäkin vain merkittävän osa edelleenhyödyntämistä. Pieniä osia saa siis vapaasti hyödyntää, kun kohteena ei ole itsessään suojattu tietokannan osa.

3. Tietokantojen suojan peruskysymys liittyy tuohon macen siteeraamaan toisen momentin ilmaisuun "jona työ valmistui". Vaikka puhelinluetteloistakin julkaistaan uusia laitoksia, ne ovat kuitenkin painoasunsa takia joskus "valmistuneita" ja siltä osin käsitteellisesti vanhentuvia. Immateriaaliset tietokannat ovat ongelmallisia sen takia, etteivät ne välttämättä koskaan valmistu siinä mielessä kuin jokin painettu luettelo.

4. Toisen momentin jatko näyttäisi tarkoittavan, että kun tietokannan yleisölle avaamisesta on kulunut 15 vuotta, se menettää 49§:n antaman suojan (joka ei siis ole varsinaista tekijänoikeutta vaan kuuluu ns. naapurioikeuksien lajiin). Oman käsitykseni mukaan asia ei välttämättä ole näin, ellei voida osoittaa, että "työ" eli tietokanta on sama kuin se, joka saatettiin yleisön saataviin 15 vuotta sitten.

5. Tietääkseni meillä ei ole oikeuden päätöstä siitä, että tietokantaa on pidettävä samana "työnä" siitä riippumatta, miten paljon se on 15 vuodessa muuttunut. Siksi epäilen, että jatkuvasti muuttuvien tietokantojen suojaa on vaikea saada koskaan loppumaan.

6. Myös kysymys siitä, kuka on tietokannan rajoitetun suojan hallitsija, on monimutkainen. Esimerkiksi HelMet-kirjastojen tapauksessa todennäköisesti on neljä omistajaa eli neljä osallista kaupunkia. Mutta omistavatko ne tietokannan suhteessa 25-25-25-25 vai jotenkin muuten, on testaamatta. Samoin kuin se, seuraako yhteisomistuksesta vaatimus konsensuksesta vai ei.

7. Myös kysymys suoja-ajan laskemisen hetkestä vaatinee jonkin verran pohdintaa. Onko HelMet-tietokannan alku laskettava Plussa-nimisen tietokannan avaamisesta yleisön käyttöön pääkaupunkiseudun kirjastoissa vai jostain muusta hetkestä? Minä en aikanaan tiedä.

Mitä edellisestä seuraa? Kirjastojen tietokantojen osalta ei ehkä muuta, kuin ettei kukaan voi ilman jonkinlaista seurausten riskiä napata huomattavaa osaa tietokannan datasta omaan käyttöönsä ilman lupaa.

Heikki Poroila

Score: 0
Pysyvä linkki

Kiitos Heikki, ei tosiaan ole ihan yksinkertaista... Välillä ihmetyttää että miten tämän maailman pyöriminen on edes mahdollista...

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?