Paikallishistoriikkien digitointi verkkoon - muutama yleinen asia

Sain äsken kysymyksen paikallishistoriikkien luvista ja ajattelin, että ehkä tämä asia on laajemminkin epäselvä, joten tässä antamani vastauksen ydinasiat.

1. Tekijänoikeus on aina kirjoittajalla, ellei hän kirjallisesti ole luopunut ns. taloudellisista oikeuksistaan. Moraalisista oikeuksista ei voi luopua muuten kuin salaa eli antamalla jonkun muun ottaa teos nimiinsä pysyvästi. Historiikin julkaisseella kunnalla on normaalisti vain julkaisuoikeus, ellei toisin ole sovittu. Jos kunta haluaa vaatia muita oikeuksia, sillä täytyy olla asiasta kirjallinen sopimus. Normaalisti julkaisusta verkossa sovitaan kirjoittajan tai kirjoittajien kanssa (jos kirjoittajia on useita, heillä kaikilla on oikeus omaan tekstiinsä eikä kenelläkään kokonaisuuteen).

2.. Julkaisuoikeus ei ole tekijänoikeutta vaan oikeudenhaltijalta saatu lupa julkaista teos ja levittää sen kappaleita. Sopimus antaa kunnalle yksinoikeuden julkaista historiikki paperimuotoisena kirjana. Paperikirjasta tehty sopimus ei sisällä digitaalisen verkkolevityksen oikeutta, siitä täytyy sopia erikseen oikeudenhaltijan eli kirjoittajan tai hänen perikuntansa kanssa. Hyviin tapoihin kuuluu tästä riippumatta sopia asiassta paperijulkaisijan kanssa eli kertoa julkaisuaikeista. Fiksut kunnan edustajat ovat tietysti tästä tiedosta vain ilahtuneita ja uskaltavat vihdoinkin makuloida jossain kellarissa olevat myymättömät kappaleet.

3. Jos historiikki sisältää valokuvia tai muita suojattuja kuvia, kirjoittajan tekijänoikeus kirjoittamaansa tekstiin ei ulotu noihin kuviin, ellei hän ole aikoinaan hankkinut niiden käyttöön kertakaikkista lupaa, mikä on epätodennäköistä. Jos verkkojulkaisu halutaan tehdä faksimile-periaatteella, myös kuvien oikeudet täytyy julkaisemisen yhteydessä selvittää. Historiallisten teosten yhteydessä se voi olla monimutkaista ja usein vanhojen kuvien oikeudenhaltijaa ei ole enää mahdollisuus selvittää.

4. Tavallinen valokuva on suojattu 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta laskien, joten tänä vuonna voi vapaasti käyttää ennen vuotta 1965 näppäistyjä kuvia. Jos valokuva kuitenkin tulkitaan itsenäiseksi teokseksi, suoja-aika on normaali 70 vuotta tekijän kuolemasta. Historiallisten tai muuten hankalasti selvitettävien kuvien kohdalla julkaisija voi ottaa riskin ja ilmoittaa verkkojulkaisun yhteydessä, ettei kuvien oikeuksia ole pystytty selvittämään ja julkaisija ottaa vastuun (voi tarkoittaa korvausvaatimuksia) . Epävarmat kuvat voi myös jättää verkkojulkaisusta pois, jolloin julkaisijalla ei ole jälkivaatimusten riskiä.

Heikki Poroila

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?