Näkökulmia tekijänoikeuteen

Olli Vilanka väitteli 5.9. Helsingin yliopistossa otsikolla Article 27 of the Universal Declaration of Human Rights and Internet : A Study Evaluating Role of Prosumers, Authors and Corporations in the Information Society.


https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135817


(27. artikla


(1) Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.)


Suomenkielinen tiivistelmä osaa kertoa mm. seuraavaa:


”… tutkitaan yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen 27 artiklan näkökulmasta yksityisten ihmisten ei-kaupallista sisältöjen käyttöä suhteessa tekijän oikeuteen ja tekijänoikeuksia hallinnoivien oikeushenkilöiden asemaan tietoyhteiskunnassa.”


”Väitöskirjassa katsotaan, että tekijänoikeuslainsäädännössä ylläpidetty tiukkaa lain sanamuodon mukainen omistusoikeuslähtöinen tulkinta on eri tavoin ongelmallinen viitattujen muiden perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. On esimeriksi ihmisoikeusjulistuksen 27 artiklan 1 momentin käyttäjän (prosumer) oikeuden, yksityisyyden suojan sekä jokaisen ihmisen vapautta koskevan oikeuden näkökulmasta ongelmallista, että jo sisällön saattamista tietoverkkoon ilman, että tekijälle on vielä syntynyt minkäänlaista vahinkoa, pidetään tekijänoikeuden loukkauksena.”


”Edelleen väitöskirjassa tekijöiden välitön rooli oikeuksien hallinnoijina nähdään vähäisenä. Hallinnointi jää käytännössä oikeushenkilöille, kuten yrityksille ja yhdistyksille. Koska oikeushenkilöt eivät pääsääntöisesti nauti perus- ja ihmisoikeussuojaa esimerkiksi nimenomaan tekijänoikeuslainsäädäntöön viitaten on suomalaisessa lainvalmisteluaineistossa katsottu oikeushenkilöiden jäävän perusoikeussuojan ulkopuolelle, syntyy sisältöjen verkkokäyttöä arvioitaessa suhteessa prosumereihin erityinen lisäjännite. Ikään kuin sellaiset tahot, joiden ei lähtökohtaisesti tulisi nauttia perus- ja ihmisoikeussuojaa, nauttisivat sitä suojan tarpeessa olevan luonnollisten henkilöiden eli tekijöiden nimissä vaarantaen muiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Se, ettei ihmisoikeusjulistuksen 27 artiklan 1 momentin mukaiselle käyttöoikeudelle, yksityisyyden suojalle ja ihmisen oikeudelle vapauteen ole annettu sisältöjen tietoverkkokäyttöä silmälläpitäen käytännössä juuri minkäänlaista merkitystä, viittaa myös oikeushenkilöiden vaikutukseen lainsäädännön taustalla. Erityisesti suuryritysten toimiessa tarkoituksensa mukaisesti, eli tavoitellessaan voittoa omistajilleen, jäävät niiden toiminnan kannalta muut yhteiskunnalliset arvot ja tavoitteet toissijaisiksi siitä riippumatta ovatko ne ihmis-/perusoikeuksin suojattuja vai eivät.”


Loppupäätelmissä tulee esiin mielenkiintoinen ajatus, jota harvoin tulee miettineeksi:


” A prosumer – traditionally in the role of consumer/end user – is always the
eventual payer of copyright compensations. This is the case if music is played in
restaurants, shops, taxis or any public place. A prosumer pays as an end user even
if the prosumer does not hear any music.543 This is simply because turning of or
otherwise not listening to the music does not affect a prosumer’s restaurant bill or
taxi fare, although the cost is passed on to the prosumers as end users. Moreover,
jails and hospitals may be considered a public places where a license is needed in
order to play music. Despite this, as a tax payer, a prosumer has to pay for content
used in those institutions although s/he would never personally use them. Although
this may at first feel as a far-fetched example, one should remember that regarding
copyright it has been rigorously evaluated whether rights of authors have been
violated or not. As a mirror image to copyright, property of prosumers should be
similarly respected. Consequently, the question remains: why should a prosumer
pay for products s/he does [not!?] receive or does not want to receive? Why is the property
of prosumers not protected with “zero tolerance” i.e. in a similar manner as it is
considered that property or authors should be protected?”

Jos joku ei saa kutiavaa ihottumaa (varsinkin vieraskielisestä) lakeja käsittelevästä tekstistä, olisi kiinnostavaa tietää enemmän tämän väitöskirjan sisällöstä.

 

 

Score: 0

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?